Pride-viikko on täällä, mutta missä on keskusta?
Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja samanarvoisia.
Periaatteemme jokaisen ihmisen arvokkuudesta on horjumaton. Tuemme jokaisen omaa toivetta perheen koosta. Kunnioitamme perheiden moninaisuutta.
Kahdella tasa-arvoisella ihmisellä on vapaus rakastaa toisiaan.
Kaikki nämä lausahdukset löytyvät keskustan periaateohjelmasta, kohdat 16, 19 ja 24. Tämän pohjalta voisi päätellä, että tällä viikolla keskustalla puolueena olisi paljon sanottavaa.
Tällä viikolla nimittäin vietetään Pride-viikkoa. Työ seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten oikeuksien, osallisuuden ja hyvinvoinnin eteen on vielä pahasti kesken. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi poistui, 40 vuotta siitä, kun homoseksuaalisuus poistettiin mielenterveysluokituksesta sekä 30 vuotta Helsinki Pride-yhteisön perustetamisesta. Tänä vuonna Oikeus olla -kansalaisaloite keräsi yli 50 000 nimeä, jonka vuoksi se menee eduskuntaan käsiteltäväksi. Aloite tähtää oikeudenmukaisemman translain saamiseen.
Mutta missä on keskusta Pride-viikolla? Sosiaalisen median kanavat ovat hiiren hiljaa jälleen kerran, ja ulostulot sekä esiintymiset huutavat poissaolollaan. Yksittäiset keskustatoimijat, piirit ja sisarjärjestöt ovat asiaa onneksi tuoneet esille.
Keskustan logon voi kyllä täyttää traktorien, karhujen, metsien, peltojen ja järvien kuvilla, mutta Pride-lipun väreillä se tuntuu mahdottomalta täyttää. Vielä lipun värien täyttöä tärkeämpää on toki tuoda esille puolueen linjaa, käydä aktiivista keskustelua ja antaa sille keskustelulle keskustalaisia kasvoja eduskuntaryhmän tasolla.
Yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus ovat näkyviä ja kuuluvia tekoja, ei pelkkää sananhelinää. Olisi aika, että keskustassakin herättäisiin ihmisoikeusasioihin ympäri vuoden mutta edes Pride-viikolla. Hyvä alku olisi esimerkiksi mahdollistaa translain uudistus niin, että se mahdollistaa sukupuolen juridisen korjaamisen myös alle 18-vuotiaille.
On hyvä muistaa, että hiljaisuus ja tekemättömyyskin on kannanotto.
Noora Hammar, Elina Helmanen