Onko Suomi harpannut sata vuotta taaksepäin?
Berliinin suurlähettiläs Edvard Immanuel Hjelt allekirjoitti kesällä 1918 valtiosopimukset, joissa Suomi lupasi Saksalle taloudellisen suosituimmuusaseman. Ilman Saksan lupaa Suomi ei saanut tehdä kauppasopimuksia muiden maiden kanssa, Saksalla oli etuoikeus kaikkeen kauppaan Suomessa ja samalla päätösvalta Suomen ulkopolitiikkaan.
Saksalaiset kävivät tarkastamassa Suomen metsiä ja koskia niiden taloudellinen hyödyntäminen mielessä. Saksan kanssa solmittiin myös sotilasliitto, jonka mukaan Saksa voi perustaa sotilastukikohtia Suomeen, mihin paikkaan tahansa, ja kaiken tämän Suomi salli vain miellyttääkseen Saksaa. Tuntuuko tutulta?
Pääministerin tehtävää hoiti Pehr Evind Svinhuvud, silloisen kokoomuksen johtaja.
Saksalaissuuntaus huipentui Suomen eduskunnassa äänin 64–41 Hessenin prinssi Friedrich Karlin valintaan Suomen kuninkaaksi. Hänen nimensä kuninkaana oli Väinö I. Siihen osallistui myös myöhemmin valtiomieheksi kehittynyt J. K. Paasikivi. Tämä höpötys päättyi Saksan häviöön sotarintamalla.
Nyt runsas sata vuotta myöhemmin Joe Bidenin ollessa USA:n presidentti, Suomi sopii USA:n kanssa sotilasyhteistyöstä, jonka mukaan USA:n sotilaat saavat tulla harjoittelemaan Suomeen, minne päin tahansa.
Suomi on Naton jäsen, eikä Natolla ei ole omaa ulkopolitiikkaa. Nato-maat noudattavat USA:n ulkopolitiikkaa. Kaiken tämän Suomi sallii vain miellyttääkseen Joe Bidenia.
Suomen tämän ajan presidenttinä on ollut ex-kokoomusjohtaja Sauli Väinämö Niinistö.
Onko maailma Suomen kohdalla palannut taaksepäin? Eikö nämä ajat ole eletty sata vuotta sitten ja niistä viisastuttu? Suomi pelastui Saksalta Suomen kannalta onnellisten sotatapahtumien vuoksi. Mikä pelastaa Suomen itsenäisyyden nyt?
Jaakko Ylitalo
FM
Tampere
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/