Lukijalta: Venäjä vastaan länsi – taloudellinen painoarvo ratkaisee

Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet esiin kysymyksen: Kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle?

Kysymykseen ei voi vastata ilman, että tarkastelemme maiden taloudellista kantokykyä – ennen kaikkea bruttokansantuotetta (BKT), joka kertoo kansantalouden kokoluokan ja kyvyn ylläpitää esimerkiksi puolustusmenoja pitkällä aikavälillä.

Venäjän vuoden 2024 nimellinen BKT oli noin 2 000 miljardia euroa. Vertailun vuoksi: Saksan BKT yksinään on yli 3 700 miljardia euroa, eli lähes kaksinkertainen. Koko EU:n talous on noin 16 700 miljardia euroa ja Nato-maiden yhteensä noin 41 800 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että pelkästään taloudellisen kapasiteetin osalta Venäjä jää kauas jälkeen.

Äskettäin Nato-kokouksessa Haagissa tehtiin historiallinen päätös: puolustusmenojen tavoitetaso nostetaan 4 %:iin kunkin maan bruttokansantuotteesta. Aiempi suositus oli 2 %, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Euroopan turvallisuusympäristön muutos pakottavat uuteen ajatteluun.

Jos EU-maat noudattaisivat 4 %:n tavoitetta, tarkoittaisi se lähes 670 miljardin euron vuosittaisia puolustusmenoja (4 prosenttia EU:n 16 700 miljardin BKT:stä). Nato-maiden tasolla summa nousisi jopa 1 670 miljardiin euroon.

Vertailun vuoksi: Venäjän viralliset puolustusmenot ovat noin 93 miljardia euroa, mutta todellisuudessa ne voivat olla jopa kaksinkertaiset. Silti, jos EU ja muut NATO-maat pitävät kiinni uudesta tavoitteestaan, länsi saa käyttöönsä moninkertaiset resurssit.

Usein kuitenkin unohdetaan, että moderni sodankäynti ja suurvaltapolitiikka eivät lepää vain ydinaseiden tai joukkojen määrän varassa. Ne vaativat kestävää logistiikkaa, teknologista osaamista ja rahoitusta. Tässä vertailussa Venäjä on altavastaaja: sen talous on riippuvainen raaka-aineviennistä ja alttiina pakotteille. Teknologisesti maa on jäänyt jälkeen – ja riippuvuus esimerkiksi Kiinan tuesta on kasvanut.

Euroopan ja Naton ei tule tuudittautua ylivoimaansa, vaan ymmärtää, että taloudellinen voima on hyödytöntä ilman poliittista yhtenäisyyttä, strategista johtajuutta ja rohkeutta toimia.


Pekka Neittaanmäki
Professori (emer.)
Jyväskylä


Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/