Lukijalta: Uutispuuron akanoita
Uutisia, tietoa ja monenlaisia elämänohjeita on kyberavaruus tulvillaan. Viikonloppuisin olisi aikaa ja paremmat mahdollisuudet seurata maailman tapahtumia ja Suomen selviytymistä monenlaisten muutosten syöverissä, mutta eipä ole juuri tarjolla tv-uutisia, joissa olisi tuoretta ja asiallista uutispuuroa. Tosin MTV annostelee edes kaupallisesti prosessoitua uutispuuroaan.
Viikonloppuisin ja muutenkin olisi mukavan leppoisaa katsoa tv-ruudusta uutiskoosteita ja jos vielä tänne maaseudulle joku jaksaisi jakaa perinteisen päivän sanomalehden, niin kyllä elämä olisi hetkellisesti luksusta.
Taiteessa, tieteessä ja kaikenlaisessa tiedottamisessa on siirrytty jopa ymmärtämisen taustan taakse.
Lyhyesti voisin ilmaista nykytaiteen ihmettelijöille, että etsii vastaukset pariin selkeään kysymykseen, ja saatuaan vastaukset moni asia avautuu kaikenlaisen hämmennyksen keskellä. Nuo kysymyksethän ovat: 1. Miksi taiteilija teki teoksensa? 2. Mitä taiteilija haluaa teoksellaan tuoda esille?
Tiede ja siihen nojaava tietoisuus tai todellisuus ovat kaikenlaisen tiedottamisen vastuullisia peruspilareita. Mutta tiede on valikoiva järjestelmä, kuten sosiologi Talcott Parsons on ytimekkäästi todennut.
Uutisvirran monimuotoisuus ja nopea virtaus pakottavat käyttämään jonkinlaisia seuloja ja suodattimia, jottei uutispuuro olisi pelkkiä akanoita. Akanoillahan tarkoitetaan viljan puhdistusvaiheessa jääneitä kuoria ja vioittuneita jyviä.
Mediassa mielenkiintoa metsästetään niin kutsutuilla klikkiotsikoilla, joita poimitaan mausteeksi aivan tavallisiin uutislähetyksiinkin. Yliampuvat ja sensaatiohakuiset otsikot houkuttelevat lukemaan hyvin hassujakin tarinoita, joilla ei ole mitään tekemistä uutisten kanssa.
Niillä osataan syyllistää tai huolestuttaa ihmisten arkielämää, esimerkkinä vaatteiden viikkaus tai siivouksen perinteisten menetelmien haittavaikutukset.
Oma uutislajinsa on menneisyyden, siis historian syyllistäminen. Kaikki epäkohdat sysätään menneisyyden mokiksi, silloin ja silloin ei osattu sitä tai tätä tai ennusteet menivät pieleen.
Nykypäivän toimijoiden tulisi osata tulkita historian todellisuuksia opettavaisina ohjeina. Menneisyyden ajatusrakennelmat voisivat osittain toimia tässäkin ajassa.
Aikoinaan oli ainakin toiveikas tulevaisuus sitä, että maailmassa olisi rauha ja ymmärrys yhteisen hyvän ponnisteluissa.
Aune Linnimäki
taidehistorioitsija
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/