Lukijalta: Sopivasti somea ja älylaitteita – talkoisiin tarvitaan koulujen lisäksi kodit!
Älylaitteiden käyttö herättää meissä jokaisessa monenlaisia ajatuksia, ja maamme hallintokin on siihen herännyt. On varmasti hyvä rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulussa, ja se on tehtävä yhdessä kotien kanssa. Aikuisina meidän on hyvä myös muistaa, että olemme malleina kaikessa – myös älylaitteiden käytössä.
Lapsen ja nuoren aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi asti, ja on tärkeää huomioida, miten aivoja käytetään näinä vuosina. Sillä on merkitystä ihmisen kokonaiskehitykselle, oman ajattelun kehittymiselle ja kokonaishyvinvoinnille.
Älylaitteissa on valtava koukuttamisen vaara, ja ne varastavat helposti aikaa kaikelta muulta tärkeältä toiminnalta. Koukuttua voi vielä huomattavasti pitempäänkin eläneenä – tiedän kokemuksesta ja muutaman pelin loppuun asti pelanneena, että aikansa saa helposti hukattua.
Toisaalta älylaitteissa on paljon hyvää.
Luin juuri tärkeitä näyttöön perustuvia suosituksia kansallisesta aivoterveysohjelmasta. Nina Sajaniemi, neuropsykologi ja kasvatustieteen tohtori, ja Silja Kosola, yleislääketieteen erikoislääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti, ovat laatineet suositukset lasten, nuorten ja huoltajien älypuhelinten käyttöön.
Heidän mukaansa aivojen kehitys on monivaiheinen tapahtumasarja, joka alkaa sikiöajasta ja jatkuu aikuisuuteen. Päätöksenteosta, tunnesäätelystä ja toiminnanohjauksesta vastaavat etuotsalohkojen alueet kehittyvät hitaasti ja saavuttavat neurobiologisen kypsyyden vasta noin 25-vuotiaana.
Aivoja kannattaa oppia käyttämään kasvavaa elämänhallintaa vahvistavalla tavalla. Lapset ja nuoret tarvitsevat tässä aikuisen tukea!
Sajaniemi ja Kosola korostavat, että aivot tarvitsevat monialaisia kokemuksia. Älylaitteilla vietetty aika vähentää vapaata leikkiä ja fyysistä toimintaa.
Heidän mukaansa aivot oppivat toistamalla ja harjoittelemalla, mikä vaatii pitkäjänteisyyttä ja mielihyvän viivästyttämistä. Älylaitteet opettavat haluamaan nopeaa mielihyvää ja impulsiivisuutta.
Tutkijat korostavat myös lukemisen merkitystä aivojen ravintona ja huomioivat, että älypuhelinten käyttö vähentää tosielämän sosiaalisia ja myötätunnon kokemuksia. Sosiaalisessa mediassa vietetty aika lisää hallitsemattoman stressin määrää etenkin murrosiässä.
Sajaniemi ja Kosola tuovat esiin myös riittävän unen välttämättömyyden aivoterveydelle ja että jatkuva informaatiokuorma on aivoille myrkkyä.
Kokemuksesta tiedän, että älylaitteissa on paljon hyvää.
Monen nuoren koko sosiaalinen elämä on puhelimen kontakteissa, ja valokuvausharrastus on levinnyt lajeista suosituimmaksi, kun laadukas kuvaaminen on helppoa. On myös itseluottamusta tukevaa, kun saa peukkuja ja sydämiä omiin postauksiinsa.
Itse olen opetellut uusia taitoja YouTube-videoiden avulla, joten ihan kokonaan en ole valmis älylaitteistani luopumaan.
On kuitenkin tärkeää, että elämää on sosiaalisen median ulkopuolellakin. Näihin talkoisiin tarvitaan mukaan kodit koulujen ohella; on aika varastaa takaisin aito ihmisten välinen yhteys, jos se on menetetty!
Johanna Arho-Forsblom
erityisluokanopettaja ja keskustan kuntavaaliehdokas
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/