Lukijalta: Arvojen arpajaiset
Ajankohtaiset uutiskuvat alkavat usein droonikameran kaukokuvista. Laaja kaupunkinäkymä lintuperspektiivistä ja siellä täällä täsmäpommituksen savupatsaita. Katsojaa rauhoitetaan näkymän kohteiden olevan terrorikeskuksia, asevarastoja ja muita pahuuden pesiä.
En ole juuri havainnut toimittajien huolta ikivanhojen kaupunkien muinaismuistoista. Onko enää ehjänä Bagdadin tai oikeastaan Salman Pakin uudemman kaupungin Taq Kasran? Viime mainittu on maailman rakennushistorian ainut yksiaukkoinen, tiilimuurattu kaari, jossa ei ole lainkaan tukijärjestelmiä.
Eurooppalaiset ainakin aikaisemmilla sotaretkillään osasivat arvostaa tai arvottaa tiettyjä kaukomaiden kulttuuriperintöjä. Tosin kyseenalasta inhimillisessä ja humanistisessa mittakaavassa olivat muun muassa Irakissa sijainneen Istar-portin raahaaminen Berliinin Lähi-idän museoon tai kuuluisan Hammurabin lakisteelan siirtäminen Pariisin Louvreen.
Edellä mainitusta portista on sittemmin rakennettu Bagdadiin pienempi rekonstruktio, joka vaurioitui edellisessä Irakin sodassa.
Lähi-idän kulttuurimonumenttien osasia on kiikutettu tilaisuuden tullen ympäri maailmaa, ja niiden arvo on mittaamaton sekä korvaamaton.
Täällä Suomessa on osattu viimeksi hyödyntää niin kutsuttuja vihreitä ennallistamisarvoja puolustukselliseen varautumiseen. Itäisen Suomen uudisraivaajien hallanhäätämät suometsät ennallistettaisiin upottaviksi panssarintorjuntaliejukoiksi.
Arvojen arpajaisia on kautta aikojen selvitetty sodilla, jossa ei koskaan ole voittajia. Voittajiksi aina kuitenkin jokin taho julistautuu sokeutuneena ja tukeutuneena omiin erinomaisuuksiinsa.
Länsimaiset, kuten myös monen muun kulttuurin perusarvot tukeutuvat oikeudenmukaisuuteen, heikoimpien auttamiseen ja asianmukaiseen vuorovaikutukseen ristiriidoissa, siis diplomatiaan.
Yleissivistys on vankka pohja ja toivottavasti Suomenkin koululaitoksen perustehtävä. Erikoistuminen liian nuorena tai jopa päiväkotilapsena vaikka kuinka hienolta kuulostavaan elämänalueeseen ei ole suotavaa.
Luin eräästä päiväkodista, joka oli erikoistunut teknologiaan. Taiteen ja kulttuurin ystävänä en suosittelisi edes taidepainotteista varhaiskasvatusta. Elämän eväskoriin kannattaa poimia mahdollisimman monipuoliset arkielämän mahdollisuudet ja mahdottomuudet.
Ranskalaisen filosofin Réne Descartesin (1596–1650) mietteistä voi löytää opastusta elämän eväiksi: raittius, toiminta ja miellyttävät ajatukset ovat varmat keinot terveyden säilyttämiseksi ja tautien ehkäisyksi.
Kaiken toiminnan tai toimimattomuuden takana on aina ihminen. Monenlaiset yhteiskunnan palvelut ovat joskus vaikeita saavuttaa. Tekoäly voidaan helposti laittaa syntipukiksi, vaikka vastuu on viime kädessä yhteiskunnan toiminnasta tai toimimattomuudesta yksilöistä omine avomaailmoineen.
Aune Linnimäki
taidehistorioitsija
Rantasalmi
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/