Kuuluuko susi Suomen luontoon?

Mielipide

Olemme saaneet viime aikoina lukea lehdistä ja sosiaalisesta mediasta, että susien kanssa on ihmisillä yhä enemmän haasteita. Suomalaiset metsästäjät menettävät arvokkaita koiriaan susille 3 – 4 kappaleen viikkovauhtia, ja tahti näyttää kiihtyvän mitä pidemmälle syksyä mennään. Lemmikkieläimetkin katoavat kotipihoilta suden suuhun keskellä päivää ja monien ihmisten elinkeinon harjoittaminen on vaarassa ja osin käynyt mahdottomaksi. Miten tähän on tultu ja mitä pitäisi tehdä asian ratkaisemiseksi?

Luonnonvarakeskuksen eli Luken tehtävänä on tuo tuottaa vuosittain arvion susien määrästä. Heidän esittämänsä kanta-arvio perustuu tieteelliseen menetelmään, ja sen antamat tulokset julkaistaan vuosittain kesäkuun alkupuolella. Viimeisimmän Luke:n kanta-arvion mukaan Suomessa elää 30 laumaa ja susien määrä on noin 230 yksilöä. Lukessa tutkitaan susikannan ikä- ja sukupuolirakennetta, geneettistä rakennetta, elintapoja sekä suden ja ihmisen rinnakkaiseloa. Tutkimus susista on hyväksyttävää ja tervetullutta, mutta mikä on oikea susien määrä Suomessa ja missä niitä saa ja voi esiintyä?

Jokaisella eläimellä on oikeus elää Suomen hienoissa metsissä, mikäli ei ole vieraslaji. On selvää, että sudet eivät ole Suomessa vieraslaji, mutta niiden määrä on ollut tähän mennessä niin vähäinen, ettei niiden oikeutta elää Suomen luonnossa ole asetettu kyseenalaiseksi.

Nyt tilanne on nopeasti muuttumassa ja asenne susiin on kiristynyt monilla alueilla voimakkaasti. Syynä tähän on se, että susi ei tahdo löytää enää luonnollista paikkaansa ekologisessa lokerossa. Tästä hyvänä esimerkkinä on lisääntyneet konfliktit ihmisten, kotieläinten ja lemmikkien kanssa. Kun vahinkoja esiintyy, on selvää, että susien kestävä määrä on ylitetty.

On vaikea perustella susien olemassaoloa ihmisille, joiden elinkeino vaarantuu, ja jossain tapauksessa elinkeinon harjoittaminen käy mahdottomaksi susimäärien kasvaessa liian suureksi. Myös lemmikkien menettäminen on monissa perheissä traaginen tapahtuma, ja susiviha vain kasvaa edellä mainittujen tapahtumien myötä.

Aiheen tiimoilta on perustettu useita susien määrää ja vahinkoja havainnoivia ryhmiä muun muassa Facebookiin, joissa käydään välillä kiivastakin keskustelua. Erityisesti keskusteluissa epäilyttävät Luken kanta-arviolaskelmat ja niiden todenmukaisuus. Jos osoittautuu, että Luke on tietoisesti vähätellyt susien määrää Suomessa, on sillä kohtalokkaat vaikutukset niin susille kuin Luken uskottavuudelle puolueettomana toimijana.

Suomessa on alueita, joissa susi mahtuu omaan lokeroonsa. Näitä paikkoja on alueilla, joissa on runsaasti ruokaa kuten valkohäntäpeuroja ja kauriita. Siellä susien aiheuttamat vahingot ovat hallittavissa ja susista ei juurikaan ole haittaa. Toisin on alueilla, joissa ei luonnollista ravintoa ole riittävästi tai sudet kilpailevat samasta ravinnosta ihmisten kanssa.

On selvää, kun molemmat luonnon luomat olennot, sudet ja ihmiset, ottavat yhteen, joutuu susi perääntymään. Näin tuleekin tapahtua, sillä niiden eläessä samalla alueella tulee vain turhia konflikteja ja ylimääräistä surua alueen ihmisille ja myös susille. Näyttää jo siltä, että nykyinen susien määrä ylittää kohtuullisen rajan monilla alueilla Suomessa.

Suomessa on siis jo alueita, joissa susi mahtuu omaan lokeroonsa ja siellä niiden aiheuttamat vahingot ovat hallittavissa eli siellä sudet kuuluvat Suomen luontoon. Yksinkertaisin ratkaisu asian eli susien määrän laittamiseksi kestävälle tasolle, on susien kannanhoidollinen metsästys. Näin toimimalla saamme susien määrän nopeasti ja tehokkaasti oikeaksi suhteessa ihmisten ja susien intresseihin.

Tarkoitus ei ole tappaa susia sukupuuttoon, vaan laittaa susikanta ja määrä alueittain sille tasolle, jossa niillä on oikeus elää omassa ekologisessa lokerossaan. Nyt on selkeä vaara, että liiallisen lisääntymisen kautta poikaset joutuvat lähtemään alueelle, jossa niillä ei kerta kaikkiaan voi olla elämisen mahdollisuuksia kilpaillessaan elintilasta ihmisten kanssa. Tällä tavalla joutuvat sudetkin kärsimään suotta ryntäillessään pakoon vihaisia ihmisiä.

Pikaisen susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen puolesta

Reijo Kehus

Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseura ry:n puheenjohtaja

Iin seudun riistanhoitoyhdistys ry:n hallituksen jäsen

Kuivaniemi

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen