Kriisejä vai häiriöitä
Olemme seuranneet viikkoja tiedotusvälineistä ja eläneet käytännössä häiriötä tai uhkaa, pandemiaa.
Sen vaikutus olisi voitu ennakoida, jos Suomessa olisi toteutettu valmiuslain 12§ määräys.
Siinä sanotaan varautumisesta seuraavasti: ”Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.”
Eniten kiusaa seurata ministereiden, viranomaisten ja asiantuntijoiden keskustelua kriisistä. Mikä on kriisi?
Tekisi mieleni sanoa, että se on hölönpölyä. Eduskunta on hyväksynyt YTS:n, yhteiskunnan turvallisuusstrategian.
Siinä on määritelty 13 uhkaa ja 37 häiriötekijää. Ne alkavat sähköenergian saannin häiriintymisestä ja päättyvät sotilaallisen painostukseen ja sotilaalliseen maahan tunkeutumiseen.
Käytettäessä kriisi-sanaa, ollaan paneutuvinaan ongelmaan. Kun käytämme näitä eduskunnan hyväksymiä YTS:n termejä, puhumme kaikilla tasoilla samasta asiasta.
Oma ongelmansa on tietenkin se, ettei ”putkiministeriöiden” johtamat hallinnon alat keskustele keskenään.
Mielestäni tärkein yhteistyön johtamistaso on valtioneuvoston kanslia, joka avustaa pääministeriä ja valtioneuvostoa johtamisessa.
Tärkeä toimija on myös kunta, suomalainen kunta. Kunta on kaikissa häiriöissä mukana. Nimittäin, Suomi on jaettu perustuslaissa kuntiin. Jokainen neliösenttimetri Suomea kuuluu johonkin kuntaan, joten tapahtuu meillä mitä tahansa, se tapahtuu aina jossakin kunnassa.
Miten asia hoidetaan? Kunnanjohtaja, joka vastaa toiminnasta merkittävästi poikkeusoloissa, aloittaa kunnassaan ”häiriöanalyysin”.
Häiriö kerralla sen vaikutukset ja tarvittavat toimenpiteet arvioidaan hallintokunnittain aina viimeistä kunnan laitosta myöten. Hallintokunnan toimenpiteiden vaikutukset on arvioitava lisäksi muihin hallintokuntiin aina vuosien päähän.
Analyysiin on otettava mukaan kunnan alueella toimiva ja vaikuttava talouselämä. Talouselämä pyrkii kunnan tavoin jatkamaan avain toimintojaan kaikissa häiriötilanteissa.
Normaalioloissa tehtävällä yhteisarvioinnilla voidaan vaikuttaa moniin asioihin. Esimerkiksi kaavoituksella voidaan vaikuttaa muun muassa häiriöiden vaikutuksiin.
Analyysiin kutsutaan mukaan myös alueen viranomaiset. Tällöin molemmille puolille selviää käytössä olevat resurssit. Edelleen se antaa ennakkovaatimukset mahdollisesti puolustusvoimille annettavalle virka-apupyynnölle, jonka voi tehdä vain poliisi- tai pelastusviranomainen.
Edelleen yhteistyökumppaneihin kuuluvat seurakunta ja vapaaehtoisjärjestöt. Tältä pohjalta voidaan seurakunnalle ja järjestöille antaa täsmälliset valmistautumistehtävät.
Kun edellä olevan pohjalta havaitaan resurssipuutteita, niitä voidaan täydentää kuntalaisten osaamisella, koulutuksella ja harjoittelulla. Lähes käyttämätön reservi on myös n. 1,5 miljoonaa eläkeläistä.
Analyysien pohjalta syntyy kaikille kunnan alueen toimijoille toimintasuunnitelmat ja toimenpideluettelot, mukaan lukien kouluille ja hoitolaitoksille. Toimenpideluettelot eroavat merkittävästi, jos kyseessä on esimerkiksi arvioitu sähkökatko 3 tunniksi tai yli kolmeksi vuorokaudeksi.
Entisestä valmiussuunnitelmasta, kassakaapissa säilytettävästä asiakirjasta, tulee näin jokapäiväinen johtamisväline johtajien ja vastuuhenkilöiden pöydille, jossa on määritelty yhteistyö ja vastuualueet toimenpiteineen.
Selvittyämme koronasta, tiedämme mitä pitää tehdä.
Mauri Ikonen
Masku
