Ilmastokatastrofi väijyy – luonnon varjelulla kiire!
Maapallon, sen eliöstön ja ihmiskunnan kohtalo ovat uhattuina. Ennusteissa on aina epätarkkuutta, mutta tarve suojella koko biosfääriä on tiedostettu jo pitkään.
Ykkösasia suojelu- ja torjunta-agendalla on vaihdellut aikojen kuluessa. Ilmaston hallinnalla on valtavat mittasuhteet. Asia on erittäin monisyinen intresseineen. On välinpitämättömyyttä aihetta kohtaan kuin myös lisääntyvää valpastumista. Natossa ilmastonmuutos todettiin turvallisuusuhkaksi 2022 (Tarvainen, 2023; HS 14.4.).
Ilmastouhka ja elollisen luonnon monimuotoisuuden supistuminen haastavat toimimaan laajalla rintamalla. Pelkästään ilmaston lämpeneminen tappaa WHO:n laskelmien mukaan 150 00 ihmistä joka vuosi.
Jo vuosikymmeniä sitten Rooman klubi varoitti kasvun rajoista. Gro Harlem Brundtlandin komission raportti 1987 toi agendalle kestävän kehityksen tavoitteet. Kioton ilmastosopimus 1997 lisättiin YK:n ilmastosopimukseen.
Pariisin ilmastosopimuksessa 2015 sitouduttiin pitämään ilmaston lämpeneminen alle kahdessa celsiusasteessa suhteessa esiteolliseen aikaan. Päähuoli on ollut hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Sitä tukevat muun muassa vetytalouden hankkeet.
Joidenkin tietojen mukaan satelliittitietoihin vedoten ennustettiin 1972, että uusi jääkausi tulee nopeasti. 1988 kerrottiin sään lämpiävän sietämättömäksi. 1980 ennakoitiin, että happosateet tuhoavat elämän merissä. Ennusteiden tietoperusta vahvistuu kaiken aikaa. Päätelmät ilmaston hälyttävistäkin muutoksista alkavat olla vastaansanomattomia.
Ilmastohistoriassa on toki ollut merkittäviäkin ilmaston vaihteluita. Näin oli muun muassa keskiajalla. Esihistorian aika ja vuosituhannet sen jälkeen ovat jokseenkin mahdottomia tutkittaviksi. Syyt niiden aikojen ilmaston vaihteluihin ovat jokseenkin oletusten varassa.
Edesmennyt ympäristöfilosofi Pentti Linkola julisti, että ihminen sysää maapalloa kohti katastrofia. Hän pääsanomansa oli, ettei toivoa enää ole. Monet ihmiset pitivät Linkolan joitakin näkemyksiä tarkoituksella kärjistettyinä – nyt niihin suhtaudutaan vakavammin.
Ilmaston muutokset tarkoittavat myös ennakoimattomia seurausilmiöitä biosfäärille (elonkehälle). Asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että ihminen on syyllinen ilmastonmuutokseen. Näin ollen ihminen voi myös rajoittaa sen pahenemista.
Ihmisen toiminta näkyy mm. siinä, että maailman merissä on jo yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa (Gates 2021). Muovin käyttö jatkaa yhä voittokulkuaan.
Onko huoli ilmastosta vain väestörikkaiden ja teollistuneiden maiden ongelma? Asia on tarkasteltavissa esimerkiksi yksilöiden hiilijalanjälkinä ja fossiilisia polttoaineita hyödyntävien teollisuuslaitosten määrinä. Kiina suoltaa ilmakehäämme joka vuosi hiilidioksidia yhtä paljon kuin 236 Suomea (maailmankuvalehti.fi/2021). Päästöt henkeä kohden antavat toisen kuvan.
Professori Petteri Uotilan mukaan teoreettiset meri- ja ilmastomallit osoittavat, että Golfvirta heikkenee ilmaston lämmetessä. Nyt ilmasto lämpenee nopeammin kuin koskaan aikaisemmin tunnetussa ilmastohistoriassa. (STT, 2021.) YK:n ilmastopaneelin (IPCC) yhteenvetoraportti 2023 jatkaa synkeitä visioitaan tulevaisuudesta (hs.fi/ulkomaat).
Ilmastoennusteiden lähihistoriasta mainittakoon: 1) YK:n ilmastopaneelin mukaan 1972 oli 10 vuotta aikaa pelastaa maapallo jääkaudelta, 2) 1980 ennustettiin, että happosateet uhkaavat elämää merissä, 3) Albert Arnold ”Al” Gore Jr:n mukaan 2008 Arktis on jäistä vapaa 2018 ja 4) 1988 ennakoitiin, että Malediivien saaristo jää veden alle viimeistään 2018.
Olennaista olisi varmuus ilmastouhkien syistä. Silloin myös torjunta tehoaa. Keinojen tulee olla globaaleja ja jättimäisiä. Ne pakottavat luopumaan monesta – muun muassa jatkuvasta kasvusta, korkeasta elintasosta ja kulutuksesta. Sopeutuminen henkilökohtaisissa ratkaisuissa voi olla pulmallisin?
Professori Markku Wilenius katsoo, että tarvitaan uusia menetelmiä ja tapoja, jotta ruokaa voidaan tuottaa kestävästi. Ympäristöpakolaisuus on yksi seuraus ilmaston muutoksesta (IL 20.8.2017.) Taustalla on silloin jo luontotyyppien katoamista ja viljelyalojen hupenemista.
Professori Atte Korholan mukaan Ukrainassa käytävä sota tuottaa valtavan määrän ilmastopäästöjä, biodiversiteettiä katoaa ja kokonaisia maisemia tuhoutuu (https://www.mtvuutiset.fi, 2022). Metsä- ja maastopalot vaikuttavat samaan suuntaan.
Maantieteellinen pohjoisnapa on alkanut liikkua hitaasti kohti Englantia napajäätiköiden sulamisen ja siitä seuraavan maapallon massajakauman muutosten vuoksi (hs.fi/tiede, 2021).
Väkeviä puheenvuoroja tellustamme väijyvästä uhkasta ovat muun muassa Bill Gatesin kirja Kuinka välttää ilmastokatastrofi (2021) sekä David Attenboroughin kirja Yksi elämä, yksi planeetta (2020).
Suuri osa teknologiasta pysäyttää ilmaston lämpeneminen on olemassa. Päätöksillä on kiire, jotta pääsisimme kasvihuonekaasujen nollapäästöihin. (Gates 2021.)
Atteborough (2021) kirjoittaa, että luonnon monimuotoisuus ja lajimme tulevaisuus on turvattavissa, jos löytyy kyllin poliittista tahtoa, kansainvälistä yhteistyötä ja uudenlaisia kulutustottumuksia. Sekä Gates että Attenborough vaativat isoja tekoja.
Maa- ja metsätalousministeriön koosteessa (mmm.fi, 2012) todetaan, että jos maapallon keskilämpötila kohoaa kahdella asteella, Suomessa muutoksen nopeus on suuri haaste niin yhteiskunnalle kuin luonnollekin.
Ympäristöministeriön raportin (25/2016) mukaan on varauduttava nopeasti kehittyviin sään ääri-ilmiöihin, joista seuraa tulvia, kuivuusjaksoja, jää- ja lumitilanteiden vaihteluita ja myrskyjä.
Lukuisat ihmiset uskovat, että Jumala vaikuttaa maailman tapahtumiin. Pahoja asioita tapahtuu paljon – varhaisin esimerkki on ihmisen syntiinlankeemus. Ilman pahuutta maapallo olisikin paratiisi. Kuvaan Jumalan hallintavaltaa muutamilla Raamatun kohdilla.
Herra teki taivaan, maan ja ihmisen (1. Moos. 1:1, 26). Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman Jumalaa (Joh. 1:3). Hänen ikuinen voimansa on maailman luomisesta asti olleet havaittavissa hänen teoissaan (ks. Room.1:20). Kaikki on luotu Kristuksen välityksellä, myös meidät (1. Kor. 8:6).
Israelin kansan vaiheissa kerrotaan monista kärsimyksistä, jotka seurasivat siitä, kun Jumalan tahtoa ei noudatettu (esim. 4. Moos. 14: 32). Raamattu kertoo myös maailmanlopun tapahtumista (esim. Matt. 24:29–39). Ennusteet ovat joillekin totta tai satua tai asia, johon ei voi ottaa kantaa.
Historiallista näyttöä Jumalan lupausten täyttymisestä on vaikkapa profeetta Jesajan (noin 700 eKr.) ennusteiden (Jes. 53:2–12) toteutumisessa pitkäperjantaina (Mark. 15:16–39).
Elonkehämme pelastustoimien tulisi olla velvoittavia. Kulutuksesta on tingittävä olennaisesti, aikailematta ja suuressa osassa maapalloa. Esimerkiksi liikalihavuus, vähäinen liikkuminen, ruutuaika ja päihteet kuormittavat luontoa elintapasairauksien kasvuna. Ihmiskunnan kulttuurinen aikapommi kytee ruutunarkomaniassa.
Vaikein vastustaja ilmaston muutoksen torjunnassa lienee kansallinen itsekkyys. Sen sivuilmiö on ns. uuskolonialismi. Monet maat haluavat maahanmuuttoa, jossa koulutetuimmat ihmiset ovat tervetulleimpia. Se ei ole kestävää kehitystä.
Raadollisuutemme paljastuu, kun avainvaikuttajille, yrityksille ja kansoille on edullista jatkaa ilmastoa pilaavilla tuotanto- ja elämäntavoilla. Toki torjunta-alan teknologia kiinnostaa ainakin kansainvälistä liike-elämää.
Biosfäärimme pelastamisessa tärkeä rooli on globaaleilla ja kansallisilla instituutioilla, alan tutkijoilla ja medialla. Kaikkien maailman koulujen tulisi pitää opetusohjelmissaan tutkitun tiedon levittäminen asiasta. P
oliittinen itsekkyys on katoamassa ilmastoasian ajamisesta. On jo halu toimia yhteisrintamassa. Onkohan kuitenkin suurin ja kiistattomin viisaus rajoittaa ilmastonmuutosta vielä oivaltamatta?
Esko Korkeakoski
dosentti
Valkeakoski
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.