Herkillä lapsilla on hoksnokkaa
Perhe on paras -tv-ohjelma osui silmiini. Kiinnostuin otsikosta, ja kas vain se paljastuikin apinayhteisöstä kertovaksi. Entä nykyihmisten erilaiset perheet?
Amerikkalainen psykiatri Tom Boyce on tehnyt tutkimuksia ihmislapsilla ja apinoilla. Miksi lapset ovat erilaisia ja miten kaikki voisivat kukoistaa?
Keskiöön nousee stressinsietokyky. Sekä apinoilla että ihmisillä 15–20 prosenttia jälkeläisistä näyttää omaavan erityisemmän herkkyyden.
He ovat enemmän alttiita ympäristön vaikutuksille. Hyöty populaatiolle on se, että nämä aistivat vaaroja muiden eduksi. Myönteisessä ympäristössä nämä ”orkideat” tuovat edistystä enemmistölle, joka on kuin sitkeästi juuriaan levittävä voikukkakenttä. ”Voikukat” kestävät paremmin ympäristön aiheuttamia kolhuja, vanhempiensa tekemiä ”virheitä”.
Onko tuttu kuva kisailevista lapsista ja jossain sivussa yksin sormi suussa seisovasta arasta pienokaisesta? Keltinkangas-Järvinen on ihmetellyt, miksi aikamme suosii ulospäinsuuntautuneisuutta, kovuutta ja kilpailua jo pienestä pitäen.
Tämä altistaa vaikeuksiin herkät, ujot orkideat, jotka tarvitsisivat empaattisempaa suhtautumista. Mutta juuri nämä ovat usein kiusaamisen kohteena.
Kumpi merkitsee enemmän perimä vai ympäristö? Boyce löysi aivotutkimuksien avulla, synnynnäisiä, matemaattisia eroja lasten herkkyysasteista.
Geneettiset piirteet eivät kuitenkaan määrää lopputulosta. Lapselle otollisella ympäristöllä voidaan vaikuttaa paljon, jos ongelmat tunnistetaan ja niihin osataan vaikuttaa myönteisesti.
Suurin osa vanhemmista haluaa toki suojella ja kannustaa lapsiaan, mutta ei välttämättä ymmärretä vuorovaikutuksessa ilmenevien vaikeuksien syitä.
Boyce tutki apinayhteisöä, joka sai asustella vapaana luonnon puistossa. Rakennustöiden vuoksi eläimet tungettiin ahtaaseen sisätilaan puoleksi vuodeksi. Stressin vuoksi väkivalta, loukkaantumiset, sairaudet ja kuolemat viisinkertaistuivat. Eikö tämä kuulosta hyvinvointivaltion laidassa pelaavien sairaskertomuksilta?
Tutkimusten mukaan dopamiiniin eli mielihyvähormoniin reagoiva aine lisääntyi 3-vuotiailla, joiden emo, äiti, isä tai pitkäaikainen läheinen oli erityisen hellä ja kannustava.
Päiväkodeissa toivottavasti luodaan lapsikeskeisiä, tasa-arvoisia menetelmiä. Monen epäoikeudenmukaisuuden takana on voimakas enemmistö, kilpailu, selviytymiskamppailu ja piilossa olevat arvohierarkiat.
Herkimpien lasten masentumista voidaan vähentää hoivaamalla ja auttamalla heitä paremmin sopeutumaan ympäristön ehdoille. Rohkeampi enemmistö tarvitsee puolestaan kannustusta osatakseen antaa myötätuntoa herkimmille ja ujoimmille.
Arkirutiinit ovat tärkeitä kaikille lapsille, koska ne luovat turvallisuuden tunnetta. Erityisen tärkeitä juuri orkideoille. Yhteisöistä pitäisi tehdä turvallisempia ja lapsia rohkaisevia. Miksi tästä puhutaan vähän? Laatuaika on kulttuurimyytti. Parasta ovat lapsen kanssa koetut, arjen spontaanit tähtihetket. ”Parasta, mitä voit kuluttaa lapseesi, on aika”, sanoo Boyce.
Orkideat ja voikukat eivät ole kategorioita, vaan kirjo erilaisia lapsia, joita kasvattajien on usein vaikea tunnistaa. Korkeat moraaliset vaateet vailla rakkautta eivät riitä. Kaikki lapset tarvitsevat hellyyttä, huolenpitoa ja ymmärtämistä.
Hyvä yhteiskunta hoitaa ja tukee heikoimmin pärjääviä perheitä.
Erityisherkät lapset kärsivät eniten perheen ankaruudesta, väkivallasta, riidoista, päihteistä, työttömyydestä ja sairauksista. Lapsen kasvun alkuvaiheita ymmärtämällä muovataan terveyttä ja hyvinvointia koko elämää varten.
Vauvat, taaperot, kouluikäiset, teinit ovat tulevaisuutemme vartijoita ja tekijöitä.
Ketkä ovat vastuussa nykyisin kaikista heikoimpien asemasta? Mikä merkitys medialla olisi rohkaisevien ja kannustavien perheohjelmien toteuttajana?
Yhteiskunta tarvitsee herkkien ihmisten tuntosarvia tunnistamaan, muita varmemmin, edessä olevia mahdollisuuksia ja uhkaavia vaaroja.
Ovatko viestit lasten ja nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista hälytyskelloja syvemmästä kehityksen vinoumasta?
Länsimainen elämäntapa ylikorostuneen itsekeskeisyyden vuoksi tukahduttaa liikaa ihmisyyden perustarpeita: turvallisia kiintymyssuhteita ja vuorovaikutteisen yhteisöllisen elämän iloja.
Mainoslause iskostaa, että ”viihde on hyvää”. Mutta riittääkö se?
Tom Boyce: Orkidea vai voikukka? WSOY 2020
Tuula Väyrynen
äidinkielen lehtori, eläkeläinen
Kempele
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.