Suomi biopolttoaineiden kärkimaa
EU tuottaa maailman kasvihuonekaasupäästöistä kymmenen prosenttia eli noin 4000 miljoonaa hiilidioksiditonnia (CO2-tonnia). Siis selvästi enemmän, kuin on osuutemme maailman väestöstä.
Liikenteen osuus päästöistä on yli 25 prosenttia, maantieliikenteen vajaat 20 prosenttia. EU:n teillä huristeli vuoden 2020 alussa 276 miljoonaa ajoneuvoa, joista eri tavoin ladattavien osuus on 0,4 prosenttia. Suomessa autoja on noin 2,7 miljoonaa ja ladattavia suhteessa saman verran.
EU:n tärkein vastaus liikennepäästöjen vähentämiseen on sähköistäminen. Komissio tähtää 30 miljoonaan ”päästövapaaseen” autoon Euroopassa vuonna 2030. Autokannasta uusiutuu Euroopassa keskimäärin kuusi prosenttia vuosittain.
Vaikka lukemat nousisivat kaksinkertaiseksi 30 miljoonasta sähköautosta, EU:n teillä kulkee vielä vuonna 2030 noin 200 miljoonaa polttomoottoriautoa. Luvut osoittavat, ettei liikenteen sähköistäminen vähennä liikenteen päästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään puoleen.
Suomen hallitus on asettanut omat tavoitteensa EU:ta korkeammalle, seitsemäänsataantuhanteen sähköautoon vuoteen 2030 mennessä. Suomessa rekisteröidään vuosittain noin satatuhatta autoa. Viime vuonna niistä oli täyssähköisiä 4224 kpl ja ladattavia hybridejä yli 12000. Jokainen voi pohtia, miten 700 000 tavoitteen käy.
Yritys pakottaa ihmiset veroja kiristämällä luopumaan polttomoottoriautoistaan ja hankkimaan tuettuja sähköautoja, on väärä tapa edetä. Se ei juurikaan nopeuttaisi sähköistämistä. Se tarkoittaisi lisäveron perimistä pienituloisilta, ja näillä varoilla voitaisiin sitten tukea niitä, joilla on varaa hankkia sähköauto.
Nopeampi ja oikeudenmukaisempi tapa on lisätä entisestään uusiutuvan biopolttoaineen osuutta polttoaineeseen. Jo tänään Suomessa liikennepolttoaineissa on runsaat 20 prosenttia uusiutuvaa. Se vastaa lähes viittäsataatuhatta päästötöntä ajoneuvoa. Osuutta voitaisiin nostaa nopeammin keskimäärin 35–40 prosenttiin. Biokaasun käyttöä lisäämällä päästäisiin tätäkin pidemmälle.
Gallupit ja persut lyötiin.
Tähän kannustaa myös EU:n uusi metaanistrategia. Esimerkiksi maatalousjätteiden tuottama metaani tulisi muuttaa vihreäksi biokaasuksi erityisesti raskaan liikenteen tarpeisiin. Se vähentäisi päästöjä, palvelisi puhdasta liikennettä ja tuottaisi hyvää lannoitetta. Julkista tukea tarvittaisiin. Se olisi perusteltua myös polttoaineen hinnannousun estämiseksi. Tämä olisi myös kansantaloudellisesti edullista.
Ensimmäinen viestini on, että sähkö- ja vetyautot tulevat. Mutta se vie vielä vuosia. Useat eurooppalaiset autonvalmistajat ovat ilmoittaneet lopettavansa polttomoottoriautojen valmistamisen 2030–2035. Ylimenokaudella nopeimmin päästöjen vähentämisessä auttava ratkaisu ovat biopolttoaineet.
Toinen viestini on, että siirtyminen sähköiseen liikenteeseen on tehtävä EU:ssa siten, että otamme myös vastuun siitä, missä raaka-aineet tuotetaan. Kun Euroopassa niitä on, meidän on valmistaututtava niiden käyttämiseen. Nyt tuotamme tarvitsemistamme akkuraaka-aineista vain yhden-kolmen prosentin verran.
Vaikka kuntavaalien tulos antoi keskustalle vain 14,9 prosentin kannatuksen, on noistakin numeroista löydettävissä paljon hyvää. Gallupit ja persut lyötiin. Keskusta löysi itsensä ja keskustalaisten päät nousivat pystyyn. Tästä on hyvä jatkaa kohti maakunta- ja eduskuntavaaleja.
