Hallintoa riittää!
Kauan odotettu sote-uudistus on eduskunnan viimeisissä rutistuksissa. Lopputulos on kompromissien kompromissi. Se on parempi kuin asioiden lilluminen vanhaan malliin. Vastuiden siirtäminen perus- ja erikoissairaanhoidosta ja keskeisistä sosiaalipalveluista yksiin käsiin parantaa toivon mukaan ihmisten tarvitsemaa hoitoa ja johtaa taloudellisten resurssien tehokkaaseen käyttöön.
Kurkistan kuitenkin vähän syvemmälle maakuntien sisään. Tässä tapauksessa Keski-Suomeen.
Millainen on oman maakuntani alueellinen hallinto sote-uudistuksen jälkeen? Suorilla maakuntavaaleilla valittavien valtuutettujen päätöksenteon alle, maakunta-/sotevaltuustolle, siirtyy maakunnassa noin 3300 erikoissairaanhoidon ja lähes 6000 perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen ammattilaista.
Rahansa tämä iso uusi organisaatio saa osan kunnallisverosta, päältä pois periaatteella. Osa tulee valtion kirstusta. Kuinka paljon ja millaista valtaa tälle valtuustoille jää? Sitä en käy tässä enemmän pohtimaan. Joku tekee sen.
Mutta mitä muuta maakunnallista päätöksentekoa Keski-Suomen maakuntaan jää? Siinä missä päättäjät sote-asioihin valitaan maakunnan ehdokkaista, siinä maakunnan strategisesta kehittämisestä, aluekehitystoimista, maakuntakaavoituksesta ja maakunnan yleisestä edusta vastaavan Keski-Suomen liiton edustajat valitaan kunnallisvaalien tulosten pohjalta kuntien esittämistä kunnanvaltuutetuista.
Maakuntiin, myös Keski-Suomeen, jää siis myös toisen sortin maakuntavaltuusto. Maakunnan liiton toimintamäärärahat tulevat kunnilta, kehittämisen rahoitus puolestaan valtiolta ja EU:lta.
Mutta ei tässä kaikki. Maakunnassamme on kaksi puolen maakunnan kokoista koulutuskuntayhtymää. Niidenkin päättäjät valitaan kunnallisvaalien tulosten pohjalta. Näiden saama ohjaus ja rahoitus juoksevat kunnilta ja valtiolta.
Näiden lisäksi myös meillä on ELY- keskus. Sen ohjaus ja rahoitus tulee puolestaan ensisijassa valtiolta, ainakin viidestä eri ministeriöstä keskushallinnossa koordinoidulla tavalla. Vuonna 1993 maakunnan liitolle osoitettiin toki niille kuuluvan strategisen kehittämisvastuun ja EU- rahoituksen ansiosta vahva puhevalta ELY- keskuksen tekemisiin.
Mikä on siis sanomani?
1. Eivätkö kaikki maakunnassa samoja ihmisiä varten olevat organisaatiot tai yhteisöt tulisi koota saman sote-/maakuntavaltuuston alle? Sellainen kun nyt kuitenkin valitaan sote-uudistuksen myötä.
2. Eikö juuri alueelliset kehittämistehtävät (maakunnan liitto) ja kehittämisen rahoituksen (ELY-keskus) tehtävien tulisi olla suorilla vaaleilla valitun maakunnallisen päätöksentekijän – maakuntavaltuuston – käsissä? Ainakin yhtä hyvin perustein kuin sote-tehtävien?