Saksan hallitusohjelma – hyvää ja todella haastavaa!
Scholzin hallitus on viittä vaille valmis. Sen ohjelma sisältää paljon myös Suomea ja muuta EU:ta koskevaa.
Kysymys Saksan näkemyksistä EU:n jäsenvaltioiden budjettikuriin kiinnosti etukäteen eniten. Siis kysymys siitä, sallitaanko hillittömän velkaantumisen jatkuminen. Yhteisessä eurossa eläen, se ei ole mitätön asia.
Pahimmillaan maa näet voi elää siinä määrin yli varojensa, että muut euromaat joutuvat maksamaan sen velkoja.
Tällaiseen tilanteeseen oli ajautunut Italia – ja samasta syystä muutama muukin euromaa. Toiset sitten auttoivat. Elvytysohjelmassa oli siis paljossa kysymys yli varojen eläneiden auttamisesta.
Scholzin hallitus näyttäisi edellyttävän ainakin jonkinlaista budjettikuria ja hyvä niin.
Ohjelma lupaa valtavia satsauksia energiaan ja ilmastoasioihin, digitalisaatioon ja tutkimukseen. 80 prosenttia energiasta uusiutuvaa, 15 miljoonaa sähköautoa ja melkein hiilettömäksi vuoteen 2030 mennessä ovat kovia lupauksia.
Saksan energialinja merkitsee sähkön kysynnän kasvua.
Saksan teillä liikkuu vuonna 2030 40–50 miljoonaa polttomoottoriautoa, jotka aiheuttavat aika paljon hiilidioksidipäästöjä, kotieläimetkin jonkin verran. Niinpä tuo 80 prosenttia tarkoittaa, ettei maa juuri maakaasua käyttäisi.
Mielenkiintoista Nord Stream huomioiden.
Saksan energialinja merkitsee sähkön kysynnän kasvua myös Pohjolasta siirtoyhteyksien sallimissa puitteissa. Se taas tarkoittaa sähkön hinnan pysymistä aika korkeana meilläkin ainakin lähivuosina.
Suurin ja haastavin uutinen on kuitenkin Scholtzin hallituksen ilmoitus, että sen tavoitteena on EU:n kehittäminen kohti liittovaltiota. Siis kohti yhteisiä velkoja, veroja ja menoja.
Tämä on haaste, joka keskustan on otettava vastaan hyvissä ajoin.
Keskustalaisen Suomen on löydettävä nyt tiivis yhteys niiden kanssa, joiden mielestä liittovaltio ei saa olla meidän vaihtoehtomme.
Sen sijaan meidän tulee ponnistella muun muassa sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja ilmastohaasteen voittamiseksi.