Asumisen kustannukset nousevat, ja samalla hallitus vetää rakenteita ihmisten jalkojen alta
Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) ilmoitti lokakuussa 2024, että sen vuokrat nousevat vuonna 2025 keskimäärin 5,2 prosenttia. Edellisenä vuonna korotus oli hurjat 12 prosenttia. Hekan 54 500 asunnossa asuu yli 92 000 helsinkiläistä, joten korotuksilla on laaja vaikutus.
Kaukolämmön hinnat ovat nousseet hurjasti. Heinäkuuhun 2021 verrattuna kerrostaloasukkaat maksavat nyt lämmöstä keskimäärin 31 prosenttia, rivitaloasukkaat 30,4 prosenttia ja omakotiasujat 28,6 prosenttia enemmän.
Taustalla on kallistunut metsähake, jonka hintaa puolestaan on nostanut Venäjän hyökkäyssodan synnyttämä energiakriisi.
Hekan vuokralainen kohtaa tämän kustannusten nousun vuokrissaan. Taloyhtiön osakkeenomistaja näkee kustannusten nousun yhtiövastikkeessaan. Omakotitalossa kustannusten nousu näkyy lämmityslaskussa.
Petteri Orpon hallitus on vastannut asumisen kriisiin tiukentamalla asumisen tukia. Asumistukeen tehtävien muutosten tarkoitus on hallitusohjelman linjausten mukaisesti vahvistaa julkista taloutta. Muutokset tasapainottavat valtion taloutta ja hillitsevät asumistukimenojen kasvua.
Eläkkeensaajan asumistuki pienenee yli 200 000 henkilöllä. Tukeen vaikuttavat nyt entistä enemmän tulot ja omaisuus. Lämmityskuluihin ja asumismenoihin ei tule helpotuksia vuonna 2025 – vaikka kulut nousevat.
Kuusi maakuntakeskusta – Kajaani, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori ja Vaasa – siirretään Kelan halvempien asumiskustannusten kuntaryhmään III. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monen asumistuki näissä kaupungeissa pienenee, vaikka todelliset kustannukset eivät ole laskeneet.
Tämä politiikka olisi ankaraa normaalioloissakin. Poikkeusoloissa se tuntuu kylmältä ja epäinhimilliseltä.
Käytännössä julkiset menot eivät juuri vähene hallituksen valitsemilla keinoilla, vaan asumistuen leikkaaminen työntää ihmisiä yleisen toimeentulotuen varaan. Kela arvio perustoimeentulomenojen nousevan tänä vuonna 1 083 miljoonaan euroon, kun tänä vuonna 2024 menot olivat 825 miljoonaa.
Yleisen asumistuen menojen arvioidaan puolestaan olevan tänä vuonna noin 1,35 miljardia, mikä on 326 miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna.
Asumisen stressitesti (henkilöt ovat kuvitteellisia)
Tiia, Ilomantsi
Työtön Tiia perii vanhempiensa omakotitalon. Ostaja olisi, mutta pankki ei suostu lainoittamaan kauppaa – sijainti on ”väärä”. Työ Lapissa houkuttelisi, mutta Tiia ei voi ottaa riskiä kahden kodin kuluista. Hän jää ilman töitä ja ajautuu lopulta toimeentulotuen varaan.
Taina, Lappeenranta
Taina käy töissä ja elättää perhettään. Asumiskulujen noustessa perhe sinnittelee tuilla ja sukulaisten avulla – välillä leipäjonossa. Lopulta jatkuva taloudellinen epävarmuus uuvuttaa mielen ja Taina sairastuu.
Tauno, Espoo
88-vuotias Tauno asuu vuokralla. Hän omistaa perintömetsää Lapissa – paperilla omaisuutta, käytännössä ei euroakaan. Asumistuki leikataan pois. Lääkkeet maksavat liikaa. Tauno pohtii, onko hänellä enää varaa pysyä terveenä.
Pekka, Lahti
Pekka haluaisi vaihtaa energiatehokkaampaan lämmitykseen, mutta hallitus on leikannut kotitalousvähennystä. Kaukolämmön kallistumista voi vain seurata sivusta. Energiaremonttiin ei ole varaa, eikä tukea myönnetä, koska kyseessä ei ole öljylämmityksen poisto.
Asuminen ei ole ylellisyystuote – se on perusoikeus. Siksi asumiskustannusten kehitystä on seurattava myös poliittisena ilmiönä.
Nykyhallitus leikkaa tukea ihmisiltä, joilla ei ole parhaita edellytyksiä reagoida muutoksiin: eläkeläiset, syrjäseudulla asuvat, toimeentulonsa kanssa kamppailevat ja jopa työssäkäyvät lapsiperheet.
Asumisen kulujen kasvu on stressitesti, jonka moni suomalainen reputtaa – ei tahallaan, vaan siksi, että sosiaalipolitiikan rakenteet pettävät samalla jalkojen alta.