Viestintäguru kannustaa keskustaa ottamaan johtajuuden luontoasioissa – "geeneissään kaikkein väkevin luontosuhde"
Keskustan pitää sukeltaa luonto-, ilmasto- ja metsäasioihin ja ottaa ne omakseen, viestintävaikuttaja Juhani Wiio kannustaa.
– Keskustalla on ytimissään ja geeneissään kaikkein väkevin luontosuhde. Missä muualla puhutaan maahengestä?
Esimerkiksi luontoasioilla profiilinsa luoneiden vihreiden rinnalla keskustan pitäisi olla paljon vahvempi toimija. Jotain on mennyt pieleen, kun keskustalla on joko pahiksen tai sivustaseuraajan rooli.
– Vihreiden suhde luontoon on opittua, keskustalla suhde luontoon on perimässä. Tämä keskustan pitäisi pystyä tekemään nähtäväksi, Wiio arvioi.
Hyvistä lähtökohdista huolimatta ympäristöön liittyvä keskustelu on pielessä keskustan suhteen. Puolueella ei tunnu olevan omaa ääntä tai roolia, joten muut määräävät keskustan paikan rivissä.
Mielikuva ympäristön tuhoajasta tai kehityksen jarruttajasta syntyy yhteiskuntatieteiden tohtori Wiion mukaan keskustan tavasta tehdä luontoon liittyvää politiikkaa.
– Keskusteluihin on menty mukaan istumalla valmiiksi katettuun pöytään. Siinä on valittu, asetutaanko pöydässä vastustajien vai kannattajien puolelle. Usein on valittu vastustajan rooli, mikä tekee keskustasta monien silmissä pahiksen ja jarrumiehen.
Parempi olisi olla itse pöydän kattaja.
– Lähtökohdan pitäisi olla asioiden selittäminen tietopohjoisesti. Tiedetään raja, mihin asti voi mennä, ja faktojen pohjalta katsotaan, mitä kannattaa tehdä ja mikä on kaikkien yhteinen etu. Vastakkainasettelujen ja tappelujen hillitsijän rooli sopii keskustalle hyvin, Wiio arvioi Suomenmaalle.
Wiio julkaisi keväällä selvityksen siitä, miten metsäaiheista uutisointi näkyy Yleisradion, MTV3:n ja Helsingin Sanomien jutuissa. Etenkin Helsingin Sanomat tuntuu näkevän metsän vain hiilinieluna tai ilmastopolitiikan välineenä, kun taas Yleisradion aluetoimitukset ymmärtävät metsäasioita monipuolisesti.
Vääristymää on myös siinä, mitä poliittisia tahoja näissä asioissa kuullaan. Etenkin vihreitä toimijoita haastateltiin otanta-aikana keväällä ja syksyllä 2023 paljon. Keväällä 2023 jopa melkein puolet (46 prosenttia) Helsingin Sanomien metsäasioissa haastattelemista henkilöistä, joilla on tunnettu puoluetausta, oli vihreitä.
Keskusta tuli toisena 20 prosentin osuudella. Wiio arvioi, että tulos voisi nyt olla hieman erilainen, kun hallitus on vaihtunut. Edellisessä hallituksessa metsäasioiden päällä istui sekä vihreitä että keskustalaisia. Joka tapauksessa vihreiden osuus on hämmentävän suuri.
Jos keskusta haluaa johtoaseman metsä- ja muissa ympäristöasioissa, ei pidä pelätä kovaa työtä.
– Keskustan pitäisi panostaa siihen, että sillä on tämän hetken paras tuntemus ja tieto, jota se tuo katkeamatta ja väsymättä esille keskusteluun, itsekin aikanaan keskustassa toiminut Wiio näkee.
– Se anti koko keskustelulle voisi olla todella suuri. Vaikutus myös eri kysymysten vastapuoliin voisi olla näitä ohjaava.
Ei-linjaan ei pidä hirttäytyä.
– Asian tunteminen ja siitä viestiminen ei saa tarkoittaa sitä, että hyviä hankkeita torjutaan muka näppärästi. Ilmastonmuutos on totta, ja sen torjunnassa tarvitaan keskustalle sopivaa roolia, jossa tuodaan faktat pöytään, otetaan kaikki osapuolet huomioon ja viedään eteenpäin sekä luonnon että Suomen ja suomalaisten asiaa.
– Näitä asioita ei ääriajattelulla ratkaista. Täytyy ottaa kantaa rohkeasti, perustaa päätökset realiteetteihin ja ottaa huomioon kaikki lukuisat ilmastoasioihin liittyvät seikat, Wiio korostaa.
Metsäasioissakin korostunut vastakkainasettelu on yhteiskunnallinen ilmiö, josta Wiio on huolissaan.
– Onko niin vaikeaa mennä eteenpäin yhteistyön hengessä?