Sirkka-Liisa Anttila juhli ministerin arvonimeä – “Politiikka on ollut minulle ihmissuhdetaitojen korkeakoulua“

Keskusta

Tasavallan presidentti myönsi toukokuussa ministerin arvonimen keskustan pitkän linjan kansanedustajalle ja entiselle ministerille Sirkka-Liisa Anttilalle.

Arvonimen luovutustilaisuus pidettiin keskiviikkona Forssan ammatti-instituutissa. Eduskunnan jättänyt Anttila piti tilaisuudessa kiitospuheen, jonka Suomenmaa julkaisee kokonaisuudessaan.

”Arvoisat ministerit, emeritus pääministeri ja puhemies Paavo Lipponen, kunnioitetut kanssakulkijani 36 vuoden matkallani eduskunnan ja Euroopan parlamentin erinäisissä tehtävissä, rakkaat lähimmät sukulaiseni!

Elämäni alkoi 1.8 kg painavana keskosena Turun lääninsairaalassa joulun lapsena sota-ajan Suomessa vuonna 1943.

Silloin oli kaikesta pulaa, elettiin pitkälti omavaraistaloudessa. Tämä pula-ajan kokemus on jättänyt syvät jäljet ja opettanut minua arvostamaan kaikkea sitä hyvää, mitä hyvinvointiyhteiskunta meille tarjoaa.

Koulutus on niistä yksi kaikkein tärkeimmistä, jolla ihminen itse pystyy parantamaan omaa elintasoaan ja elämäänsä. Jos viisas kansakoulun opettajani Elli Mäkipää ei olisi kannustanut minua hakeutumaan Elisenvaaran Yhteiskouluun vuonna 1954, en olisi tässä nyt vastaanottamassa ministerin arvonimeä.

Olen ikuisesti kiitollinen hänelle tästä. Omat vanhempani eivät siihen innostaneet, mutta lupasivat maksaa kustannukset, kunhan itse ensin huolehdin läksyjen tekemisestä ajallaan ja hyvin. Niin myös tein.

Kansakoulunopettajan tehtävä kiinnosti minua itseänikin kovasti, mutta pyrkimykseni opiskelemaan Turun Opettajakorkeakouluun tyssäsivät huonoon laulutaitooni.

Sen jälkeen hakeudun opiskelemaan Tampereen Yliopistoon hallintonotaarin tutkintoa. Valmistuin sieltä juuri ennen helluntaita 1967, jolloin lupasin rakastaa Ristoa niin myötä- kuin vastoinkäymisissä.

Avioliitto toi minut Forssaan Siparintilan miniäksi. Vahvan naisen mallin olen oppinut anopiltani Martalta. Siitäkin olen hänelle suuresti kiitollinen.

En ollut suunnitellut poliitikon uraa. Hakeuduin hallintonotaarin tutkinnon jälkeen kuntasektorille töihin ja sitä kautta politiikka tuli tutuksi.

Minut on tultu hakemaan kotoa käsin ehdokkaaksi niin kaupunginvaltuustoon kuin puolueen piirinkin puheenjohtajaksi. Olen kiitollinen jokaiselle teistä ja heistä, jotka ovat jo rajan takana mutta olivat alkuvaiheessa vahvasti politiikan työsarkaani tukemassa.

Ilman teitä ja heitä en olisi tässä enkä tätä uraani voinut saavuttaa.

Arvokkainta on saada kansalta suoraan valtakirja kansanedustajaksi, lainsäätäjäksi sekä Suomen edustajaksi kansainvälisessä yhteistyössä kuten Euroopan Neuvostossa, jonka valtuuskunnassa olin alusta asti 20 vuotta.

Tämä työ opetti minulle kansainvälisissä järjestöissä vaikuttamista sekä sitäkin, miten pienen maan edustajan on viisainta toimia saadakseen tavoitteitamme hoidetuksi.

Maa- ja metsätalousministerinä osallistuessani ensimmäiseen ministerineuvoston kokoukseen, tiedostin konkreettisesti sen, ettei Suomi seitsemän äänen voimallaan pysty yksin vaikuttamaan.

Tiedostin sen suureksi haasteeksi. Pääministeri Paavo Lipposen neuvosta otin vaarin. Sinä Paavo kannustit aina Suomen edustajia hakeutumaan unionin eri ytimiin, niihin vaikuttajien pöytiin asiaperusteisesti. Sieltä käsin voi vaikuttaa.

Hakeuduin heti yhteistyöhön vierustoverina istuneen Saksan ministeri Horst Seehoferin kanssa, samoin Ranskan ministeri Michel Barnierin kanssa. Baltian maiden ministereiden kanssa kävin ennen neuvoston kokousta asialistan yhdessä läpi.

Huolehdimme näin siitä, että olimme tietoisia toistemme tavoitteista ja niihin haimme tukea. Pidin yhteyttä myös suoraan Hollannin, Unkarin, Puolan ja Ruotsin ministereiden kanssa.

Lisäksi Tanskan kollega Eva-Kjer-Hansen oli meppikaverini, komissaari Mariann Fischer-Boelin olin tavannut jo meppiaikana, kun hän Tanskan silloisena maatalousministerinä emännöi ALDEN ryhmän vierailua Tanskaan.

Meistä tuli hyvät ystävät, olemme pitäneet koko ajan yhteyttä aivan kuten Saksan ja Ranskan silloisiin kollegoihini olen pitänyt.

Toisen maatalouskomissaarin Dacian Ciolosin kanssa yhteistyömme sujui erinomaisesti.

Yksi pieni tapaus siitä: Olimme epävirallisen maatalousministerineuvoston matkalla Espanjassa bussissa. Komissari Ciolosin vaimo kysyi suureen ääneen, missä täällä bussissa on maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Suomesta? Meillä kotona on teistä puhuttu paljon! Tämä kertoo kaiken! Näin toimii upea yhteistyö niin komissaarin mutta myös hänen vaimonsa kanssa!

Kiitos Paavo tästä viisaasta neuvosta, jota noudatin ja olen itse hyvin tyytyväinen ministerikauteni aikaansaannoksiin EU-pöydissä.

Kauniit sydänlämpöiset kiitokset teille jokaiselle yhteistyöstämme pitkän urani aikana. Ilman sitä en olisi selvinnyt haasteistani.

Erityiskiitos kansliapäällikölleni Jarmo Vaittiselle. Sinun viisailla neuvoilla pärjäsimme hienosti.

Ministeriaikana yritin aina muistaa myös kannustaa ja kiittää erinomaista virkakuntaani. Ministeri linjaa politiikan tavoitteet, joista viranhaltijat valmistelevat ehdotukset. Heidän asiantuntemustaan on tärkeää kuunnella.

Politiikka on ollut minulle ihmissuhdetaitojen korkeakoulua. Yksinään ei meistä yksin saa mitään aikaan, vaan yhteistyöllä yli puoluerajojen syntyy tuloksia. Politiikan tärkein voimavara on ihmisten välinen luottamus.

Luottamuksen rakentamiseen pitää panostaa, se ei synny itsestään. Luottamus synnyttää aina vastaluottamusta. Luottamuksen voit menettää eikä sitä helpolla rakenneta uudelleen.

Olen erittäin iloinen, että olen saanut olla rohkaisemassa nuoria politiikkoja uransa alussa. Olen saanut heitä mentoroida ja erittäin hyvin tuloksin.

Heistä kaksi on täällä paikalla ministerinä, Annika Saarikko ja Katri Kulmuni. Molempia on ollut ilo tukea ja kannustaa.

Lisäksi olen saanut avittaa montaa nuorta ihmistä eteenpäin elämässään kansanedustajan avustajan paikalta. Kaikki eivät tänne päässeet, mutta jokaiselle heistä olen suuresti kiitollinen.

Jokainen heistä on edennyt huimasti urallaan. Viime vaalikauden avustaja Satu Haapaniemi on täällä. Satu on nyt ministeri Jari Lepän erityisavustaja.

Olen saanut elää huikean ajan aitiopaikalla ja olla omalla panoksellani vaikuttamassa isänmaamme kehittämiseen suljetun talouden ja säänneltyjen rahamarkkinoiden Suomesta avoimeen markkinatalouteen, YYA-sopimusajasta Neuvostoliiton hajoamiseen, uuden ulko- ja turvallisuuspolitiikan rakentamiseen.

Euroopan Neuvoston jäsenyydestä aina EU-jäsenyyteen, mikä Suomelle oli samalla vahvasti turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Hyvin hoidettu ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tänäänkin ja aina itsenäisen Suomen tärkein voimavara hyvin haasteisessa globaalissa maailmassa. Sopimusperusteisesta globaalista yhteistyöstä onkin siirrytty kansallisvaltioiden omien etujen ajamiseen. Se näkyy sekä EU:ssa ja suurvaltojen välillä.

Mitään en ole saanut helpolla enkä lahjana. Työtä on pitänyt aina tehdä kovasti.

Vuioden 1983 vaalien jälkeen päätin tultuani valituksi eduskuntaan, että teen työni aina parhaan kykyni mukaan niin hyvin kuin osaan ja pystyn. Otan asioista selvää ja perehdyn vaalipiirini hankkeisiin ja eduskunnan lainsäädäntötyöhön tarmollani. Tämä asenteeni työhön kantoi näin pitkälle.

Kaunis kiitos myös aktiivisille keskustanaisille tämän arvonimen hakemisesta, suuri kiitos Tasavallan Presidentti Sauli Niinistölle, joka arvonimen on myöntänyt, lämmin kiitos arvonimen rahoittajatahoille.

Haluan erikseen vielä kiittää maanviljelysneuvos Markku Länninkiä, joka juoksi kasaan tarvittavan rahoituksen neuvottelemalla sen rahoittajatahojen kanssa. Suuri kiitos Markku vuosikymmenten yhteistyöstämme.

Lopuksi kaikkein tärkein. Suuri kiitos ja halaus kotijoukoilleni.

Ilman teidän tukeanne tämä ei olisi koskaan ollut mahdollista. Kiitos erityisesti Ristolle ja molemmille tyttärille.

Risto, olet aina kannustanut ja auttanut. Paljon olemme yhdessä kulkeneet tätä matkaa, joka on ollut ikimuistoinen ja antoisa.

Niistä syntyy seuraavaksi muistelmat parin vuoden sisällä. Elän niissä elämääni uudelleen. Sydämellinen kiitos kaikille teille. Teitte tästä juhlasta ikimuistoisen. Pidetään yhteyksiä, ystävyys kantaa.”