Kemppi: Keskusta ei lähetä laskua työllisyysasteen nostamisesta perheille
– Keskustalle perhepolitiikkaa tarkoittaa lasten ja perheiden aseman parantamista, ei leikkauksia, kansanedustaja Hilkka Kemppi painottaa.
Hän keskusteli torstaina Ylen Ykkösaamussa varhaiskasvatuksesta Sanni Grahn-Laasosen (kok) ja Riikka Purranh (ps) kanssa.
– Keskustelu perheiden arjen parantamisesta tuntuu lipsuvan kokoomuksen kanssa helposti keskusteluun kotihoidontuen leikkaamisesta, joka nähdään vastauksena naisten työllistymisen lisäämiseen. Keskusta ei kuitenkaan halua lähettää laskua työllisyysasteen nostamisesta perheille tukien leikkauksena vaan pitää kiinni hallituksen tavoitteesta parantaa perheiden asemaa ja työllisyyttä yhtäaikaisesti, Kemppi toteaa.
Ykkösaamussa hän muistutti, että hallituspuolueet ovat yhdessä sopineet ettei kotihoidontukea heikennetä. Samanaikaisesti tavoitteena on kuitenkin parantaa tasa-arvoa varhaiskasvatuksen puolella. Tätä ei kuitenkaan tehdä sisaruslisiä poistamalla, Kemppi sanoi.
Pienten lasten vanhempien työssä käynnistä keskusteltaessa Suomea verrataan usein Ruotsiin, vaikka esimerkiksi tilastokeskuksen tutkijat Anna Pärnänen ja Olga Kambur ovat todenneet, että työssäoloasteella mitattuna suomalaiset ja ruotsalaiset naiset käyvät miltei yhtä paljon työssä.
– Jos Suomi laskisi vanhempien työllisyysastetilastot samalla tavalla kuin Ruotsi, nousisi alle vuoden ikäisten lasten äitien työllisyysaste yhdessä yössä, Kemppi huomauttaa.
Hän muistuttaa, että viime vaalikauden perhevapaauudistus kaatui, koska kokoomus ei ollut valmis käyttämään lisää rahaa perhevapaisiin.
– Puolue tuntuu olevan edelleen perheiden kukkarolla. Keskusta taas ilmoitti jo viime vaalikaudella olevansa valmis parantamaan perhevapaita lisärahalla, jolloin uudistus on aito parannus, eikä leikkaus, Kemppi toteaa.
Tutkimusten mukaan kotihoidontuella pitkään olevat naiset ovat monesti heitä, joilla työmarkkina-asema ei ole hyvä ja koulutustausta on ohut.
– Heidän asemansa ei parane perheiltä leikkaamalla, vaan koulutusta, osa-aikatyön markkinoita ja joustavaa työkulttuuria kehittämällä. Jos tuen poistoa perustellaan lapsen parhaalla, unohdetaan esimerkiksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman yhteydessä tehty avoimen varhaiskasvatuksen kehittämistyö.
Kempin mukaan varhaiskasvatukseen pääsevien lasten määrää tulee lisätä ja siihen löytyy useita keinoja.
– Kokoomus esitteli varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen jo Kataisen rakennepaketissa 2013 ja oli toteuttamassa sitä myöhemmin. Nyt varhaiskasvatusoikeus palautetaan kaikille, jolloin kaikki lapset ja perheet pääsevät samanlaisten palveluiden piiriin riippumatta asuinkuntansa päätöksistä.
Myös kokeilu 5-vuotiaiden osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta jatkuu kaikkien hallituspuolueiden yhteisellä päätöksellä.
– Tällä hallituskaudella varhaiskasvatukseen osallistumista edistetään ja parannetaan varhaiskasvatuksen laatua, Kemppi korostaa.
Hän peräänkuuluttaa perhekeskusteluihin myönteisyyttä, positiivisuutta, kykyä kuunnella perheitä ja tahtoa tehdä perhevapaauudistus yhdessä.
– Äitien syyllistäminen lapsensaannista on lopetettava, kun mielimme lisätä perheellistymistä. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken on erittäin tärkeä tavoite ja se tukee lapsen kasvua ja kehitystä ja lapsen hyvän vuorovaikutussuhteen muodostumista molempiin vanhempiin.