Jyri Häkämies:

Perhevapaauudistus tarvitaan

Blogi

Suomessa viime aikoina käyty tervetullutta keskustelua perhevapaista. Etenkin, kun hallitus on viisaasti asettanut ykköstavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin.

Myös pääministeri Juha Sipilä on todennut, että perhevapaauudistusta voidaan lähteä valmistelemaan seuraavaa hallituskautta varten.

Naapurissamme Ruotsissa 24–44-vuotiaiden naisten työssäkäyntiaste on selvästi korkeampi kuin Suomessa. Tämä johtuu osittain siitä, että Ruotsissa kotihoidontukea ei enää ole.

Muissa ikäluokissa naisten työllisyysaste on sama molemmissa maissa.

Jos 24–44-vuotiaiden naisten työssäkäyntiaste olisi Suomessa Ruotsin tasolla, meillä olisi 50 000 työllistä enemmän kuin nyt. Se tarkoittaisi 1,4 prosenttiyksikön nousua työllisyysasteeseen, joka on nyt 68,9 prosenttia.

Naisten työllisyysasteen nostaminen ei riittäisi hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseen. Paljon muutakin työllisyysasteen edistämiseksi tulee siis tehdä.

Toisaalta mikäli nuorten naisten työllisyysastetta ei saada nousuun, on hallituksen työllisyystavoite epärealistinen.

Varsinkin ne naiset, jotka ovat useita vuosia kotihoidontuella pois työelämästä, ovat vaarassa syrjäytyä kokonaan työmarkkinoilta.

Tarvitsemme sellaisia uudistuksia, jotka kannustavat molempia vanhempia nykyistä useammin osallistumaan pienten lasten hoitoon sekä tukevat työn ja lastenhoidon yhdistämistä.

 Jos nuorten naisten työllisyysastetta ei saada nousuun, on hallituksen työllisyystavoite epärealistinen.

Jyri Häkämies

Meillä tarvittaisiin rohkeutta tehdä sellainen perhevapaauudistus, joka parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja nostaa työllisyysastetta.

Yhtä lailla on tärkeää pitää huoli siitä, että uudistuksessa huomioidaan lapsen etu, perheiden yksilölliset tarpeet ja työpaikkojen vaatimukset. Myös päivähoitojärjestelmään tarvitaan muutoksia. 

Hyvinvointivaltion rahoittaminen onnistuu vain, jos mahdollisimman suuri osa työikäisistä on töissä. Vaihtoehtona on tinkiä niistä palveluista, jotka rahoitetaan työssäkäyvien maksamilla veroilla. Se ei olisi lapsiperheidenkään etu.

Samalla on muistettava, ettei uudistuksella saada nostaa työllistämiskynnystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei perhevapaajärjestelmästä saa syntyä lisäkustannuksia. Myös työpaikat ovat tärkeitä isien ja äitien hyvinvoinnille.

Jyri Häkämies