Suomen oltava aktiivinen sotilaallisen liikkuvuuden hankkeissa
Euroopan komissio esitteli marraskuun lopulla sotilaallisen liikkuvuuden toimenpidepaketin. Tavoite on luoda eräänlainen sotilaskaluston ja sotilaallisten voimavarojen vapaan liikkuvuuden alue Schengen-alueen sisälle vuodesta 2027 eteenpäin. Samalla panostettaisiin myös infrahankkeisiin, jotka ovat osoittautuneet pullonkauloiksi tai esteiksi sotilaskaluston liikuttamisessa.
Sotilaallinen liikkuvuus ei ole tärkeä yksin Suomelle, vaan myös koko EU:n alueelle ja laajalle itäisten maiden rintamalle. Käytännössä komissio haluaa purkaa sääntelyn aiheuttamia esteitä sekä yhdenmukaistaa sääntelyä eri jäsenmaissa.
Lupaprosesseihin kaivataan joustavuutta, sillä nykyisin joiltakin jäsenmailta on pyydettävä lupaa joukkojen rajanylityksiin 45 vuorokautta etukäteen. Komissio haluaa lyhentää tätä muutamaan vuorokauteen rauhanaikana ja kriisiaikana pelkäksi ilmoitusmenettelyksi. Tämä on kannatettava ehdotus Euroopan nopean reagointikyvyn varmistamiseksi.
Lupaprosessien lisäksi myös infra on keskiössä. Komissio on tunnistanut 500 sotilaallisen liikkuvuuden pullonkaulaa neljällä eri EU:n kuljetuskäytävällä. Komissio arvioi näiden tarvitsevan kiireellisesti 100 miljardin euron investoinnit. Se tarkoittaa siltoja, tunneleita, teitä, satamia ja lentokenttiä, jotka eivät esimerkiksi kestä sotilaskaluston painoja, ovat liian kapeita kalustojunille tai liian lyhyitä kiitoratoja rahtikoneille.
Sotilaallisen liikkuvuuden hyödyt näkyvät myös siviilikäytön puolella. Investoinnit työllistävät rakennushankkeiden aikana, raskas liikenne pystyy hyödyntämään samoja väyliä ja matka-ajat voivat lyhentyä. Arvioiden mukaan peräti 96 prosenttia rakennettavasta infrastruktuurista soveltuu samalla siviilikäyttöön.
Komissio on esittänyt sotilaallisen liikkuvuuden budjetin kasvattamista 17,7 mrd. euroon tulevalle rahoituskaudelle. Tämä on kymmenen kertaa enemmän kuin rahoitukseen on varattu kuluvalle rahoituskaudelle. Ennen seuraavan rahoituskauden alkamista hankkeiden mahdollisiksi rahoituslähteiksi listataan lisäksi SAFE-puolustusrahoitusväline sekä tuore mahdollisuus koheesiovarojen uudelleenohjaukseen puolustustarkoituksiin.
Suomi on toimittanut oman listauksensa sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisen tarpeista. Yhteenlaskettu rahoitustarve näillä on yli 3 miljardia euroa. Suomen tarpeet liittyvät sotilaallisen liikkuvuuden pullonkaulojen poistamiseen, kuten siltojen, tunneleiden ja satamien päivittämiseen.
Nyt on tärkeää, että meillä Suomessa tehdään päteviä hankkeita etupainotteisesti niin, että pystymme osoittamaan komission suuntaan investointien tarpeellisuuden juuri kaltaisillemme rajamaille.