Kohti joustavampaa maatalouspolitiikkaa

Ihmiset haluavat yhä laadukkaampaa ruokaa. Ilmastonmuutos, muuttuneet sääolosuhteet ja tiukentuvat terveys, laatu- ja ympäristövaatimukset asettavat uusia haasteita ruoantuottajille.

Tämä yhdistettynä maatalousmarkkinoiden vapauttamiseen on aiheuttanut sen, että tuottajien asema ruokaketjussa on heikentynyt ja moni viljelijä taistelee elannostaan joka päivä.

Yhtälö pitää ratkaista Suomen hyväksi, kun EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) uudistetaan. Tilannetta ei helpota brexit, joka vie lähes kymmenesosan EU:n budjetista.

Tulevan uudistuksen lähtökohtana on oltava, että EU tukee maataloustuotantoa kaikilla alueillaan, huomioiden epäsuotuisien alueiden kuten Suomen poikkeusolosuhteet.

On tärkeää, että Suomen neuvottelemat erityisehdot säilyvät ja saamme jatkossakin maksaa vapaaehtoisia tuotantoon sidottuja tukia, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä erityisesti maidon- ja naudanlihantuotannollemme. Myös metsäbiotalouden roolia EU:n tukiohjelmissa on vahvistettava.

Tuottajat kärsivät EU:n byrokratian rattaissa. Siksi EU:n on pystyttävä yksinkertaistamaan maatalouspolitiikan käytäntöjä. Kannatan komission ehdottamaa uutta tukimallia, joka jättäisi jäsenmaille lisää soveltamisvapautta maatalouspolitiikkaan. Tämä lähestymistapa ei saa kuitenkaan aiheuttaa valvonnan monimutkaistumista entisestään.

Tärkeintä uudistuksessa on katsoa tulevaisuuteen. EU tarvitsee kilpailukykyä edistäviä toimia, nuorten viljelijöiden aseman ja sukupolvenvaihdosten edistämistä sekä EU:n korkeiden standardien huomioimista maataloustuotteiden kansainvälisessä kaupassa.

Tähän liittyen olen jättänyt kymmeniä tarkistusehdotuksia parlamentin alustavaan kantaan, josta neuvotellaan Brysselissä seuraavan kahden kuukauden ajan eri poliittisten ryhmien välillä.

Kun Euroopan komissio julkaisee YMP:n uudistusta käsittelevät lakiehdotukset touko-kesäkuun vaihteessa, alkaa kevääseen 2019 ulottuva tiivistahtinen lainsäädäntötyö. Aion olla tässä työssä aktiivisesti mukana Suomen etua puolustamassa.