Hybridiuhkaa monesta suunnasta
Viimeisin kaapelirikko Itämerellä muistuttaa meitä jatkuvasta hybridioperaatioiden läsnäolosta. Kohtaamme nyt aiempaa enemmän vaikuttamisyrityksiä. Varautumiskykymme ja reagointivalmiutemme ovat kriittisen tärkeitä.
Jatkuvaa kaapelirikkojen sarjaa on vaikea ohittaa pelkkinä vahinkotapauksina. Euroopan unioni, Nato ja erityisesti Itämeren maat itse ovat määrätietoisesti ryhtyneet toimenpiteisiin ennaltaehkäistäkseen tulevia kaapelirikkoja ja pysäyttääkseen mahdolliset tuhotyön tekijät tuoreeltaan.
Häiriköt haluavat varmasti myös testata uutta Itämeren operaatiovalmiutta. Tästä kaikesta huolimatta suorat ulkovaltojen vaikuttamisyritykset ja toiminta taustalla voivat olla vaikeampaa todistaa.
Mikäli kaapelirikot jatkuvat, uskon, että länsiliittolaisten työkalupakkiin otetaan yhä enemmän ja vahvempia toimenpiteitä.
Kohtaamme hybridivaikuttamista muillakin rintamilla kuin Itämeren pohjamudissa ja muistakin suunnista kuin idästä.
Digivaikuttaminen ja teknologian hyödyntäminen algoritmien muodossa osoittautuvat myös uhaksi. Eri suunnista, jopa Yhdysvaltojen presidentin ja ylipäällikön sisäpiiristä, yritetään vaikuttaa EU-maiden demokratioiden kehityssuuntaan ja vaalien lopputulokseen. Peruslähtökohta tulee olla, ettei toisen maan sisäisiin vaaleihin tule ulkoapäin puuttua.
EU on kehitellyt juuri tällaisia tilanteita varten myös toimenpiteitä ja lainsäädäntöä, jolla digivaikuttamiseen pystytään puuttumaan.
Komissaari Henna Virkkusella on täysi työ saada selvitettyä teknologiajättien toimet ja tekemättä jättämiset hybridivaikuttamisen ehkäisemiseksi sekä tarvittaessa rankaista yhtiöitä laiminlyönneistään.
Samalla olemme uuden haasteen äärellä. Monen eurooppalaisen kyky arvioida digitietoa kriittisesti sekä suhtautua vaikuttamisyrityksiin varauksella ovat heikentyneet.
Fyysisen ja tietoliikenneinfrastruktuurin turvaaminen on turvallisuus-, kilpailukyky- ja uskottavuuskysymys.
Geopoliittinen epävakaus on viime vuosina lisääntynyt. Yritykset ja valtiot joutuvat suuntaamaan resursseja enemmän turvallisuuden ylläpitoon ja ajattelemaan toimitusketjunsa uudelleen.
Enää kilpailukykyä ei voi maksimoida sijoittamalla toimintoja sinne, missä se on halvinta. Suomella on varautumisessa pitkät perinteet ja huoltovarmuusasioissa toimiva yhteistyömalli yritysten ja julkisen sektorin välillä.
Samalla kun yhteiskuntamme pilareita ja demokratioitamme yritetään nakertaa eri suunnista, on pysyttävä kylmäpäisenä.
Mitä vähemmän annamme häiriöiden luoda epävarmuutta keskuuteemme, sitä harvemmin vaikutusyritysten tekijät onnistuvat tavoitteissaan.
Suomalaisten korkea koulutustaso, valveutuneisuus ja hajautettu yhteiskuntarakenteemme tukevat kokonaisturvallisuutta. Erilaisiin vaikuttamispyrkimyksiin suhtaudutaan vakavasti, mutta niihin ei ylireagoida.