EU:n tulevat talousraamit – leikkauksia ja uusia painopisteitä

Keskiviikkona komission on tarkoitus julkaista esityksensä seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, eli EU:n talousraameista vuosille 2028–2034. Nähtävästi aivan kalkkiviivoille menevät väännöt osoittavat monivuotisen rahoituskehyksen rakentamisen vaikeutta. Monille on odotettavissa myös pettymyksiä.
 
Esityksessä on hyvä kiinnittää huomiota useampaankin seikkaan. Viimeisten tietojen mukaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan on odotettavissa merkittävä leikkausesitys. Pahimmat ennusteet liikkuvat jopa neljänneksen leikkauksessa maataloustukiin. Näin rajua tilannetta tuskin nähdään ja käytäväkeskustelujen perusteella komissio pyrkinee paikkaamaan osan leikatuista tukieuroista kansallisella rahalla.
 
Maatalouden lisäksi merkittävä budjettiosuus on koheesiossa ja aluekehittämisessä, yli kolmannes koko budjetista. On huhuttu 20 prosentin leikkauksista ja uudelleenkohdennuksista.

Tämäkään ei ole saanut lämmintä vastaanottoa. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin pyrkimykset yhdistää eri rahoitusohjelmia yhdeksi kansalliseksi kirjekuoreksi varmasti yksinkertaistaisivat rahanjakoa, mutta sotisivat tähänastisia unionin perusperiaatteita vastaan kehityserojen tasaamisesta. Alueet ovat pystyneet nykymallilla luottamaan unionista tulevien varojen saantiin, mutta kansallisen kirjekuoren mallissa jäsenmaiden hallituksille tulisi valtaa varojen käytöstä itselle mieluisimpaan toimintaan.
 
Euroopan kilpailukyky on heikentynyt koko ajan suhteessa kilpailijoihimme. Tutkimukseen ja innovointiin suunnattu rahoitus, kuten Horisontti Eurooppa -ohjelma, on keskeinen tekijä uuden kasvun mahdollistajana. Euroopan on houkuteltava parhaimmat tutkijat ja pyrittävä innovoinnin keskukseksi, mikäli haluamme saavuttaa taloudellista kasvua osaamisella.
 
Panostuksia ja lisäyksiä tullaan näkemään eniten puolustuksessa ja Ukraina-tuessa. Summista ja keinoista ei vielä ole tarkempaa tietoa, mutta komissio näyttää rakentavan monivuotisen rahoituskehyksen sisälle oman Ukraina-pakettinsa. Vuoteen 2034 asti yltävänä budjettina antaisi se Ukrainalle paljon kaivattua pitkäjänteistä ennakoitavuutta.
 
Budjetissa on myös ratkaistava EU:n omien koronavuosien aikana ottamien lainojen takaisinmaksu. EU:n tulee maksaa velkaa arviolta 25–30 miljardia euroa vuosittain. Tähän tulisi löytää riittävästi unionin omia varoja.

Yhtenä ratkaisuna voisivat olla EU-verot. Komissio on heittänyt ilmoille ajatuksen veroista kierrättämättömälle elektroniikkajätteelle, tupakkatuotteille sekä yli 50 miljoonan liikevaihtoa tekeville suurille yrityksille. Yksikään EU-vero ei ole ongelmaton ja vastustus on taattu.
 
Keskiviikkona tiedämme enemmän budjettiesityksen tultua julki. Varsinainen työ alkaa syksyllä. Neuvottelut parlamentissa sekä neuvostossa kestävät kokonaisuudessaan pari vuotta. Matkan varrella moni budjettieuro vaihtaa vielä paikkaansa, kun jäsenmaat ja mepit muodostavat kantansa komission ehdotukseen.