Varo valetta
Suomalainen rehellisyys on muuttumassa ikiaikojen myytiksi. Valetta on kaikkialla. On valehoitajaa, valelääkäriä, valepoliisia.
Valehoitajan ja valelääkärin touhuamaan pääseminen on valvojan moka. Valepoliisi soittaa vanhukselle ja pyytää pankkitunnukset ja kortin, kuka sitä voisi etukäteen estää.
Uhria ei pidä syyllistää, mutta kuinka lähellä tässä sitten itsekin on sitä, että alkaa ajella puhelimitse tulevien käskyjen perässä kylillä, viemässä pankkikorttia sovittuun paikkaan, josta ”salapoliisi” tulee sen hakemaan.
Jokainen on huijattavissa, jos ei muualla niin lomallaan.
Usein huijaus on sitä luokkaa, että länsimaisen elintason omaavan ei kannata nostaa meteliä, kymppi meni, henki säästyi.
Vakiokohteessa, jossa yleensä on laki ja järjestys, olen oppinut tietämään ne taksit, jotka lopussa veipauttavat muutaman euron lisää mittariin.
Yksi pappa peitti mittarin muistilehtiöllä ja valehteli hinnaksi sen, jonka olisi muutenkin saanut.
Tasan varaamani summa, mutta ylimenevä osa ei sitten ollutkaan tippiä, vaan epärehellisyyttä.
Mitä ajattelee ihminen, joka ostaa ”Viagraa” tilausbussien välissä kiertelevältä äijältä Tallinnassa.
Kuulemma lattiavahasta ja rotanmyrkystä saa hyviä pillereitä. Parisuhde uuteen kukoistukseen!
Uudesta yrittäjyydestä saa lukea jatkuvasti.
Omakotiasujalle puoliväkisin myydään katon uusimista, hormin korjausta, pihan asfaltointia, kohta varmaan pahojen pihatonttujen manauspalveluitakin. Eikä maksa kuin muutaman tonnin kukin.
Älyllinen epärehellisyys sitten erikseen. Tällä hallituskaudella sitä on erittäin uutterasti harrastanut oppositio.
Ilta illan jälkeen Antti Rinne tulee ruutuun moittimaan hallitusta asioista, jotka olisi ihan pari vuotta sitten itse voinut kaikki hoitaa, jos ne niin helposti hoidettavissa on.
Nämä nuoremmat touhupetterit, vihreä besserwisser-Ville ja Arhinmäki ( komm) eivät edes muista mitä ovat itse olleet päättämässä.
Jotain ajasta kertoo se, että eräs tunnetuimmista automerkeistä kärähtää systemaattisesta päästöarvojen väärentämisestä.
Eikä ole ei-Volkkarimiesten röhönauru huoltoaseman baarissa ehtinyt loppua, kun kärähtää seuraava automerkki. Ja seuraava.
Olen, vastoin kaikkea kasvatustani, alkanut ulvoa susien mukana. Olen jo pitkään ollut valekirjailija.