Itäisen Suomen ohjelma ei tarjoa edes lämmintä kättä

Helmikuussa julkistettu Orpon hallituksen itäisen Suomen ohjelma oli itäsuomalaiselle pettymys. Vaikka ohjelman tavoitteet ovat paperilla hyvät ja kansallisestikin jaetut, alueellisen turvallisuuden vahvistaminen elinvoiman, osaamisen ja talouskasvun avulla, todelliset uudet konkreettiset toimenpiteet rahoineen, loistavat poissaolollaan.

Itäsuomalaisille ei tarjota paperin kautta edes lämmintä kättä. Ohjelman julkistus tuntuu lähinnä muodollisuudelta, joka ei tuo mitään uutta. Miksi käytettiin aikaa oman ohjelman laatimiseen, jos hallitusohjelmasta jo löytyvät investoinnit ovat ainoat toteuttamiskelpoiset asiat?

Hallituksen päätöksenteko tuntuu olevan irrallaan niin tavallisten ihmisten kuin itäsuomalaisten yritysten arjesta. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat vaikutukset näkyvät Itä-Suomessa niin yritysten liikevaihdon laskuna kuin Venäjälle tehtyjen investointien alaskirjauksina. Saimaan kanavan sulkeutuminen on nostanut kuljetuskustannuksia, ja ruuhkautuneet raiteet Savossa ja Karjalassa vaatisivat pikaisia parannuksia.

Tilanne heijastaa surullisella tavalla hallituksen kyvyttömyyttä tarttua Itä-Suomen akuutteihin haasteisiin. Erityistalousalueesta on puhuttu jo pitkään, mutta nyt hallitus tyytyy vain ”selvittämään mahdollisuuksia”, vaikka edellinen hallituskausi tuotti jo valmiin selvityksen. Siis haloo hallitus – jos teillä olisi tahtoa, teillä olisi tie Itä-Suomen elinvoiman parantamiseen.

Todellisia ratkaisuja kaipaavat niin Itä-Suomen asukkaat kuin yrittäjätkin, mutta pahoin pelkään, että hallitukselta puuttuu poliittista tahtoa näiden toimien edistämiseksi.

Erityisen hämmentävää on, että samaan aikaan hallitus valmisteli verohyvitystä suurille ilmastoneutraalien investointien hankkeille, mutta ei käytä tätä mahdollisuutta Itä-Suomen hyväksi. Verohyvityksen voisi kohdistaa suurempana itäisen Suomen alueelle, jolloin siitä muodostuisi konkreettinen keino erityistalousalueen käynnistämiseksi. Näin avattaisiin mahdollisuus kanavoida elinvoimaa alueelle, joka kipeästi kaipaa investointeja ja kasvun edellytyksiä.

Lisäksi verohyvityksen tulisi koskea myös pienempiä investointeja. On järjetöntä rajata pk-yritykset hyvityksen ulkopuolelle, sillä juuri ne ovat monilla alueilla talouskasvun moottoreita.

Koko Suomessa, jopa miljoonaluokan investointi, otettaisiin tällä hetkellä vastaan enemmän kuin kiitollisena talouden kasvun aikaan saamiseksi.

Keinoja siis olisi olemassa. Todellisia ratkaisuja kaipaavat niin Itä-Suomen asukkaat kuin yrittäjätkin, mutta pahoin pelkään, että hallitukselta puuttuu poliittista tahtoa näiden toimien edistämiseksi.

Itäisen Suomen asukkaille kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäminen näyttää olevan tyhjä arpa. Vaihtamalla keskelle luodaan toivoa koko maahan.