Ruotsin punavihreä nykyhallitus lienee syksyllä tiensä päässä – ruotsidemokraattien kannatus sen sijaan ei osoita hiipumisen merkkejä

Ruotsi on kaikesta päätellen jälleen matkalla kohti vähemmistöhallitusta ensi syyskuun vaalien jälkeen.

Nykyisen hallituksen sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue ovat riidoissa keskenään eikä viimeksi mainittu välttämättä edes pääse uudelleen valtiopäiville neljän prosentin äänikynnyksen yli.

– He ovat menettäneet hallitusvuosien aikana paljon tukea ydinkannattajakunnassaan. Siinä on kysymys eloonjäämisestä, sanoo valtio-opin professori Li Bennich-Björkman.

Neljän porvaripuolueen niin kutsuttu Allianssi pitää nimensä mukaisesti yhtä ja lähtee 9. syyskuuta pidettäviin vaaleihin yhteisellä kampanjalla.

Puolueiden yhteenlaskettu kannatus on kuitenkin punavihreän blokin tavoin noin 40 prosentin tietämissä eli vielä kaukana enemmistöstä.

Allianssin puolueista äänikynnys uhkaa kahta: liberaaleja ja kristillisdemokraatteja.

Poliittisten pääryhmien välistä tilaa syö entiseen tapaan maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit-puolue, jonka kannatus ei osoita hiipumisen merkkejä.

Muut puolueet eivät ole toistaiseksi kelpuuttaneet valtiopäivien kolmanneksi suurinta ryhmää mukaan merkittävään yhteistyöhön, mutta asiantuntijan mukaan jatkosta ei ole varmuutta.

– Täytyy muistaa että ruotsidemokraatit pääsi valtiopäiville 2010 ja nyt eletään jo vuotta 2018, Bennich-Björkman Uppsalan yliopistosta sanoo.

Hänen mukaansa Ruotsilla on vahva vähemmistöhallitusten perinne ja sellainen syntynee myös ensi syksynä jommankumman suurimman puolueen, maltillisen kokoomuksen tai sosiaalidemokraattien, ympärille.

Joissain puheenvuoroissa on myös väläytelty pääpuolueiden yhteishallituksen mahdollisuutta.

Bennich-Björkmanin mukaan ruotsalainen perinne, jonka mukaan blokkirajaa ei ylitetä, pitänee yhä pintansa.

– Sellainen ajatus on aika kaukana politiikan realiteeteista.