Demokraattinen oppositio odottaa läpimurtoa Burmassa
Demokratiaa kohti pyrkivä Burma (Myanmar) ei ole vielä läheskään maalissa, mutta muutoksen vauhti on ollut kova. Siitä kertoo esimerkiksi se, ettei paikallisia vaalitarkkailijoita johtava Ko Sai, 38, ole itse koskaan äänestänyt.
– Minulla ei ole vielä kunnon kokemusta äänestyspaikasta. Hullua, 38-vuotias mies päivitteli uutistoimisto AFP:lle.
Rauhannobelisti Aung San Suu Kyin johtaman Kansallisen demokratialiiton NLD:n odotetaan menestyvän hyvin sunnuntain vaaleissa. Ne ovat ensimmäiset, joihin oppositio voi täysimittaisesti osallistua.
Pääkilpakumppani on sotilashallinnon perillinen, USDP-puolue, jonka ehdokkaista monet ovat entisiä upseereita.
– NLD odottaa itse murskavoittoa, siis todella murskavoittoa. Moni arvioitsija on sitä mieltä, ettei aivan sellaista ehkä tule, kertoo Suomen yhteystoimiston päällikkö Jarmo Kuuttila Rangoonista (Yangon).
Tilanne on jännittävä, koska Burmassa ei ole julkaistu vaalien alla mielipidekyselyitä. Kuuttilan mukaan tunnelmat kaduilla viestivät kuitenkin suuresta kannatuksesta NLD:lle.
Melkein sata puoluetta on asettanut ehdokkaita kansallisen ja alueparlamenttien vaaleihin. Monet niistä ajavat jonkin pienen etnisen ryhmän asiaa.
Kuuttilan mukaan valmistautuminen vaaleihin on sujunut ”kohtuullisen hyvin”. Ongelmia on ollut muun muassa äänestäjäluetteloiden luotettavuuden ja median toiminnan suhteen. Huhuja on esiintynyt myös äänestäjien lahjomisesta ja pelottelusta.
Kuuttila arvioi, että kyseessä on pikemminkin ”hermostuneisuus” historiallisen vaalien alla kuin varsinainen suunnanmuutos demokratiakehityksessä.
Voittipa vaalit kuka hyvänsä, yhteistyön asevoimien kanssa pitää toimia. Armeija nimittää yhä neljäsosan uuden parlamentin jäsenistä ja pitää hallussa niin sisä-, puolustus- kuin rajaministerin salkkuja.
– Perustuslaki on tarkkaan harkittu. Armeija pystyy antamaan demokraattisia vapauksia siitäkin huolimatta että häviäisi vaalit. Se ei uhkaa heidän asemaansa liikaa, sanoo vastuuvirkamies Petri Wanner ulkoministeriöstä.
Todellinen testi on luvassa myöhemmin, kun maahan muodostetaan hallitus ja parlamentti valitsee presidentin.
– Ensi vuoden alkupuolella vasta nähdään, mihin suuntaan maan politiikka menee, Kuuttila sanoo.
Burman perustuslaki estää oppositiojohtaja Suu Kyin valinnan presidentiksi, koska hänen perheenjäsenensä ovat ulkomaan (Britannian) kansalaisia.
Suurta huolta ulkomailla on aiheuttanut Burman muslimivähemmistön kohtelu. Äärikansallismieliset buddhalaiset munkit ovat lietsoneet tehokkaasti muslimivastaista mielialaa, jonka seurauksena vaaleissa on mukana vain muutama muslimiehdokas.
Joillekin sekin tuntuu olevan liikaa.
– Eilen (tiistaina) yhtä muslimiehdokasta vastaan järjestettiin Yangonissa tuhannen hengen mielenosoitus, Kuuttila kertoo.
Opposition NLD:llä on ollut aiemmin muslimiehdokkaita, mutta tällä kertaa heitä ei ole listoilla. Valtapuolue USDP taas hiljaisesti hyväksyy vihanlietsonnan, koska munkit ovat kehottaneet äänestämään puolueen ehdokkaita.
Noin miljoona rohingya-muslimia ei saa edes äänestää sunnuntain vaaleissa.
Uskontokysymyksen arkaluonteisuus näkyy siinä, että osin Suomen tuella toteutetun Burman väestönlaskennan uskontotiedot päätettiin julkistaa vasta vaalien jälkeen.