Pienillä yrittäjävetoisilla kaupoilla ankeat ajat

.Kauppojen aukiolojen vapauttamisen vaikutukset ovat jakautuneet kahtia. Suuret myymälät ovat hyötyneet, mutta pienet, usein yrittäjävetoiset kaupat ja kioskit ovat kärsineet.

– Vapaat aukioloajat ovat siirtäneet myyntiä isompiin yksiköihin, kertoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

Vähittäiskaupassa kasvua kertyi tammi-toukokuussa vuoden takaisesta 1,8 prosenttia määrällä mitattuna. Vuosi sitten oltiin rutkasti miinuksella.

Suurempiin yksiköihin siirtyminen koskee erityisesti tavaratalokauppaa. Tavarataloja ovat muun muassa aukioloaikojaan voimakkaasti laajentaneet Prismat ja K-Citymarketit.

Kurjenojan mukaan kehitys on ollut odotettua. Pienillä kaupoilla oli aiemmin monesti suuria kauppoja pidemmät aukioloajat, ja nyt ne ovat menettäneet kilpailuetunsa.

Kaupan keskittyminen suurempiin yksiköihin tarkoittaa myös sitä, että palkansaajien osuus työvoimasta on noussut. Palkansaajien määrä kaupoissa on lisääntynyt tammi-kesäkuussa 2 500:lla verrattuna vuoden takaiseen. Tehtyjen työtuntien määrä on kasvanut yli 4 000:lla.
Sen sijaan yrittäjien ja yrityksissä toimivien perheenjäsenten määrä on pudonnut 2 000:lla ja työtunnit vajaalla 3 000:lla. Kurjenojan mukaan tämä ei selity pelkästään aukioloajoilla vaan myös erikoiskaupan vaikealla tilanteella.

Vaikka tänä vuonna kauppa on piristynyt, ensi vuodesta Kaupan liitto odottaa nihkeätä. Kuluttajien ostovoiman lisääntyminen pysähtyy ja vähittäiskaupan kasvu hiipuu lähes olemattomiin, 0,5 prosenttiin.

– Nyt ennustettu kasvu on pitkälti työllisyyden varassa. Jos työllisten määrä ei taloudessa kasva, vähittäiskaupan kasvu voi jäädä haaveeksi, Kurjenoja sanoo.

Erikoiskaupassa ei Kurjenojan mukaan ole näkyvissä käännettä. Monilla aloilla kasvukäyrät ovat alaspäin. Eräillä aloilla, kuten kodintekniikassa ja urheiluvälineissä, on kuitenkin näkyvissä selvää nousua ja kilpailun lisääntymistä.

– Nimenomaan uudet ulkomaiset ketjut ovat buustanneet kasvua, Kurjenoja arvioi.