Tästäkin selvitään

Elämmepä aikoja.

Tämä kevät jättää pakostakin meihin jäljen. Se minkälainen jäljestä lopulta muodostuu, on pitkälti meistä itsestämme kiinni.

Jääkö ihollemme syvä, mätivä avohaava vai vain pieni ja harmiton arpi, jota tuskin vuosien jälkeen edes huomaa.

Tämän päivän teoilla voimme vaikuttaa huomisen hyvinvointiimme. Jokaisella meistä on tehtävä koronan kaatamiseksi: monilla se voi olla kotona pöpöltä piilossa pysyminen, toisilla sairaiden hoitaminen tai huoltovarmuudesta maatilalla tai metsässä huolen pitäminen.

Jos yksi ketjun lenkeistä katkeaa, tilanne käy tukalammaksi. Onneksi olemme olleet poikkeuksellisen viisaita ja varautuneita jo etukäteen: Suomi on varautunut yhteiskuntana kokonaisuutena katsoen hyvin kriiseihin. Täydellistä varautuminen ei kuitenkaan ole ollut, ja opittavaa tästäkin kaikesta jää.

Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat tekee omalta osaltaan voitavansa yhteiskunnan tukemiseksi. Vaikka korona jyllää, isänmaan puolustus ei järky.

Samalla autetaan muita viranomaisia. Uudenmaan rajaaminen ei olisi onnistunut ilman varusmiesten apua.

Myös terveyspuolella autetaan. Puolustusvoimien hengityskoneet voidaan luovuttaa julkisten sairaaloiden käyttöön ja lisäksi Puolustusvoimat rakentaa parhaillaan hengityssuojaimien puhdistusjärjestelmää, jolla saadaan jopa 75 000 suojainta päivässä uusiokäyttöön.

Kevään koettelemuksissa ei ole pelkästään yhtä kärsimyksen aiheuttajaa, sillä jokainen kokee poikkeusolot eri lailla omassa henkilökohtaisessa elämässään: Yksinäisen kuulumisia ei kukaan etänäkään kysele, vaikka hän makaisi taudin tainnuttamana kotonaan.

Ikäihminen joutuu ehkä luopumaan ainoasta viikoittaisesta rutiinistaan, kun huoltoaseman kahvila on kiinni. Oppimisvaikeuksista kärsivältä lapselta etäopiskelu ei vaan luonnistu. Yrittäjä joutuu laskemaan jokaisen pennosensa, että raha riittäisi perheen ruokkimiseen.

Hallitus ja keskusta tekevät kaikkensa, että näiden ja kaikkien muiden ihmisten huolet ja kärsimykset olisivat kriisin aikana mahdollisimman pieniä. Teemme kaikkemme, että arki palautuisi mahdollisimman nopeasti normaaliksi ja että talouden kyykkäys jäisi mahdollisimman lyhytaikaiseksi.

Yritysten irtisanomiset ja konkurssit pitää minimoida. Siksi tuen kaikkia niitä toimia, joilla nyt yritetään varjella työpaikkoja, vaikka hintalappu onkin miljardi toisensa perään. Ne, joiden toimeentulo nyt rajusti heikkenee, ansaitsevat pääsyn välittömästi tukien piiriin.

Yhteinen kärsimys yhdistää enemmän kuin ilo, totesi ranskalainen filosofi Ernest Renan 1800-luvun alussa. Minä uskon, että kun Suomi palaa takaisin koronan jälkeiseen aikaan, olemme vahvempia ja yhtenäisempiä kuin aikoihin.

Kriisin jälkeen on myös hyvä pohtia, miten onnistuimme eri toimenpiteissä ja kuinka varautumista ja erilaisia toimenpiteitä voitaisiin parantaa. Oppia tästäkin ajasta pitää ja on hyvä, että prosessit perataan tiheällä kammalla läpi.

Nyt ei ole kuitenkaan repivän politikoinnin aika, vaan tarvitaan tahdonvoimaa, yhteispeliä ja taisteluhenkeä. Taistelusta koronaa vastaan tulee varmasti pitkä, mutta viisaasti toimimalla me sen kansakuntana vielä voitamme.

Tästäkin selvitään.