Työllisyyttä parannettava, investointeja houkuteltava

Pääministeri Juha Sipilän sinnikkyys palkittiin kilpailukykysopimuksen aikaansaannilla.

Missään muussa euromaassa tämä ei ole onnistunut. Sopimuksessa on nyt mukana 85 prosenttia palkansaajista. Sivuun jääneitä työntekijäjärjestöjä kannustetaan vielä mukaan. Tulppa investointien tieltä on saatava avattua.

Yhteisiä ponnistuksia tarvitaan jatkossakin, sillä Suomen omat talouden kilpailukyvyn, julkisen talouden ja rakenteiden haasteet ovat mittavat. Jatkossa palkankorotustason määrittää vientisektori. Kuinka se tehdään ja mitkä järjestöt niistä sopivat on vielä avoinna.

Miten muut liitot saadaan sitoutumaan vientiliittojen palkankorotusten tasoon, kun sopijana ovat jatkossa vain yksittäiset, itsenäiset liitot, jää nähtäväksi. Julkiselle sektorille Suomen malli on kieltämättä hankala.

Syntyneessä neuvottelutuloksessa otamme joka tapauksessa kiinni pahimpia kilpailijoitamme Ruotsia ja Saksaa. Esimerkiksi Saksan Metalliliitto sopi yli neljän prosentin palkankorotukset.

Vientivetoisena maana Suomen talouskasvu ja työllisyyskehitys nojaa vahvasti myös kansainväliseen talouskasvuun. Haasteenamme on suhdannemuutoksille altis kapea teollisuuden rakenne.

Ruotsissa valmistetaan enemmän kulutushyödykkeitä. Niiden kysyntä ei vaihtele yhtä nopeasti maailmanmarkkinoiden suhdanteiden mukaan kuin koneiden ja laitteiden kysyntä. Myös EU-alueen talousvaikeudet ja muun muassa Brexitin tuoma epävarmuus vaikuttavat Suomeen vahvasti.

Panostukset teihin, ratoihin, väyliin ja tietoliikenneyhteyksiin elvyttävät taloutta, parantavat työllisyyttä ja turvaavat elämisen edellytyksiä koko maassa.

Aila Paloniemi

Emme ole vieläkään toipuneet vuoden 2008 kansainvälisestä finanssikriisistä alkaneesta talouden taantumasta.

Siitä käynnistyi teollinen rakennemuutoksemme. Uusia työpaikkoja silloin menetettyjen tilalle ei ole saatu riittävästi.

Sipilän hallitusohjelman tärkeimmät tavoitteet ovat työllisyyden parantaminen, palvelujen turvaaminen ja velkaantumisen lopettaminen. Työllisyystavoitteemme ovat kunnianhimoiset, työllisyysastetta on saatava nostettua 72 prosenttiin ja uusia työpaikkoja luotava 110000.

Viime vaalikauden haparoiva talouspolitiikka vaikutti siihen, että talouskasvumme oli koko kauden negatiivinen. Nyt elämme hitaan talous- ja tuottavuuskasvun aikaa. Myös työllisyydessä on näkyvissä hienoisia paranemisen merkkejä. Pysyvä käänne parempaan on toivottavasti alkanut.

Bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen mukaan tammi-maaliskuussa 1,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvua vauhdittivat erityisesti kotimarkkinakysyntä ja rakennussektori.

Hallitus voi politiikallaan luoda edellytyksiä sille, että Suomeen saadaan lisää kotimaisia ja kansainvälisiä investointeja. Tarvitaan sekä nopeasti että pitkällä aikavälillä vaikuttavia päätöksiä, joilla luodaan vakautta ja luottamusta.

Kaikissa maakunnissa on omat vahvuutensa, joita voidaan jalostaa kannattavaksi yritystoiminnaksi.

Luonnonvaroissa olemme suurvalta kun puhutaan vaikkapa puhtaasta ruuasta, puhtaasta vedestä, mineraaleista, matkailusta ja korkean osaamisen jalostuksesta. Talouden kasvua vauhdittavat investoinnit on saatava pikaisesti liikkeelle.

Esimerkiksi kolmen miljardin euron panostukset teihin, ratoihin ja muihin väyliin ja tietoliikenneyhteyksiin elvyttävät taloutta, parantavat työllisyyttä ja turvaavat elämisen edellytyksiä koko maassa.