Gorbatshovin rauhansuunnitelma 1991 ja Ukrainan kielisota
Vastine Tytti Isohookana-Asunmaan artikkeliin (11.4.):
Mauno Koiviston muistelmien mukaan Gorbatshov oli ennen eläköitymistään arvioinut, että jos Ukraina eroaisi IVY:stä, niin ”venäläisenemmistöiset” Krimin niemimaa ja Donbas (”Donin teollisuusalue”) eroaisivat Ukrainasta.
2012 Ukrainaan säädettiin liberaali kielilaki, jonka mukaan 10 prosentin väestöosuus takasi kielelle virallisen kielen aseman (alueellisesti).
Kauppa- ja ulkopolitiikkaan (Yle 10.12.2013; Reuters 7.2.2014) liittyvistä syistä tapahtui Ukrainassa länsimielinen vallankumous helmikuussa 2014. Vallankumouksen yhteydessä Ukrainan parlamentti äänesti ukrainan ainoaksi viralliseksi kieleksi ”kaikilla tasoilla”. Tämä myötävaikutti Krimin irtautumiseen ja Donbasin levottomuuksiin (Yle 22.3. & 2.5.2014).
Viisi kuukautta kielilakiäänestyksen jälkeen Kansainvälinen punainen risti määritteli konfliktin vielä sisällissodaksi 23.7.2014. Kielilaki aiheutti senkin jälkeen paljon vääntöä: ”lopullisesti” se hyväksyttiin 2019.
EU on sen sitten ”varsin hiljaisesti” hyväksynyt. 2019 kielilaki sallii virallisen aseman ukrainan lisäksi, englannille ja virallisille EU-kielille, mutta ei venäjälle, vrt. Suomi ”sortovuosina”. Suomikaan, vahingoniloisena(?), ei ruvennut vastustamaan tätä kielilakia.
Krimin autonomisen tasavallan eroamisen taustaa ennen vuoden 2014 vallankumousta: heinäkuussa 1991 venäjä äänestettiin Krimin autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan (ASNT) viralliseksi kieleksi.
5.5.1992 Krimin ASNT julistautui itsenäiseksi Ukrainasta (Krimin tasavallaksi). 1995 Ukraina kiristi otettaan Krimillä. Krimin irtautuminen Ukrainasta 2014 kielilakiäänestyksen jälkeen ei ollut kaikille yllätys.
Lähteet: Wikipedia-artikkelit ”Language policy in Ukraine” ja ”Krimin autonominen tasavalta”.
Timo Töysä
Iisalmi