Museoala on mukana kunta-alan lakoissa
Viikolla 14 on oltu lakossa ja osoitettu mieltä kunta-alan oikeudenmukaisen palkkauksen puolesta useammassa kaupungissa. Työehtosopimusneuvottelut ovat keskeytyneet eikä sopimusta ole saatu aikaiseksi.
Lakkotapahtumissa me museo- ja kulttuuriperintöalan korkeakoulutetut, mutta alle kunta-alan keskipalkoilla työskentelevät asiantuntijat, olemme olleet mukana pitämässä ääntä yhdessä muiden kanssa.
Ääntä me tarvitsemmekin – surukseni huomaan, että uutisissa ei edustamamme ryhmä näy juuri ollenkaan! Jossain lehtikuvassa saattaa näkyä meidänkin sloganit, mutta muutoin ala ja sen palkkauksen jälkeenjääneisyys jää pimentoon. Museoalan henkilöstö on toki vain pisara kunnan henkilöstöstä, mutta se ei tee palkkakuoppaa hyväksytymmäksi.
Museoita ja kulttuuria kiitellään kyllä juhlapuheissa, mutta henkilöstön palkka-asiassa ala ei saa näkyvyyttä.
Harva tietää, että museotyöstä 75 prosenttia tehdään suljettujen ovien takana; siellä korkeakoulutetut erityisasiantuntijat pitävät huolta kulttuuriperinnöstämme, tutkivat ja tallentavat myös uusia yhteiskunnassa tapahtuvia ilmiöitä ja muutoksia.
Tämän lisäksi on yleisölle näkyvämpi työ, jota tehdään asiakkaiden kanssa – niin päiväkotien, koulujen kuin erilaisten ryhmien kuten maahanmuuttajien tai seniorikansalaisten kanssa. Saavutettavasti ja kaikille kansalaisille.
Nämä korkeakoulutetut asiantuntijat tekevät työtään tunnollisesti, arvostaen kulttuuriperintöämme ja vaalien aarteitamme. Tämä ei kuitenkaan näy palkkapussissa. Kunta-alan kokonaisansio on 3 372 euroa kuukaudessa.
Miten on kuntatyönantajalle mahdollista, että ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävässä tehtävässä esimerkiksi museoamanuenssin kokonaisansio on vain 2 832 euroa kuukaudessa? Tai oman erikoisalansa korkeimmin koulutetulla asiantuntijalla konservaattorilla (ammattikorkeakoulu, 240 opintopistettä) kokonaisansio on vain 2 503 euroa kuukaudessa?
Museo- ja kulttuuriperintötyötä määrää myös lainsäädäntö ja ohjaa Museopoliittinen ohjelma. Jotta alalla on, pysyy ja tulee uusia asiantuntijoita, on palkkauksen muututtava oikeudenmukaisempaan suuntaan!
Emmehän halua, että kansallisaarteittemme ylläpito ja se valtava sivistystyö, jota museoissa tehdään, olisi tulevaisuudessa uhattuna tai sitä tehtäisiin ilman päteviä, koulutettuja asiantuntijoita?
Katariina Mäkelä
toiminnanjohtaja