Ukrainan sodan uhrien määrä selviää vasta sodan jälkeen – YK puhuu sadoista siviiliuhreista, mutta yksin Mariupolissa väitetään jo kuolleen tuhansia
Sota on nostanut Ukrainasta saatavan informaation ylle sankan sumun, joka tekee sodan uhrien määrän arvioimisesta erittäin vaikeaa, oli kyse sitten sotilastappioista tai siviiliuhrien määrästä Venäjän hyökätessä Ukrainan kaupunkeja vastaan.
YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimiston keskiviikkona julkaiseman arvion mukaan Ukrainassa on hyökkäyksen alusta tämän viikon tiistain loppuun mennessä vahvistettu kuolleen 726 siviiliuhria ja haavoittuneen 1 174 siviiliä. YK:n mukaan todellinen luku on kuitenkin todennäköisesti suurempi.
YK:n arviot uhrimäärästä perustuvat muun muassa silminnäkijähavaintoihin, avointen lähteiden todistusaineistoon, järjestöiltä saatuihin tietoihin sekä viranomaistietoon. Tietojen vahvistus vie aikaa, minkä takia virallisten lukujen uskotaan olevan todellista pienempiä.
YK:n Ukrainassa olevien tarkkailijoiden on Venäjän hyökkäyksen alettua täytynyt muuttaa menetelmiään ja vaihtaa paikkaa useita kertoja turvallisuustilanteesta johtuen. Tarkkailijat eivät ole päässeet paikan päälle haastattelemaan todistajia ja ovat joutuneet turvautumaan kumppaneihin sekä myös satelliittikuviin, kerrotaan YK:n viestinnästä STT:lle.
Ukraina kertoi keskiviikkona, että sodassa on kuollut yli sata ukrainalaista lasta. Lisäksi valtava määrä lapsia on paennut sodan alta.
– Joka sekunti yksi lapsi lähtee Ukrainasta paetakseen sotaa. Venäjä pidetään vastuussa tästä, ja se saa maksaa kaikesta, puolustusministeriön Twitter-tilillä kirjoitettiin.
YK:n luvuissa vahvistettuja kuolleita lapsiuhreja oli tiistain loppuun mennessä todettu hieman yli 50.
Yksin Mariupolissa paikallisviranomaiset kertovat kuolleen enemmän siviilejä kuin YK:n mukaan koko maassa. Kaupungin alkuviikosta antaman laskennan mukaan Venäjän hyökkäyksessä oli kuollut jo 2 400 ihmistä, mutta epävirallisen arvion mukaan todellinen määrä voi olla moninkertainen.
New York Timesin mukaan ukrainalaisradiossa puhunut kaupunginhallituksen edustaja sanoi, että todellinen luku saattoi maanantaina olla jo lähempänä 20 000:tta.
Vertauskohtana esimerkiksi Syyrian sisällissodan verisimpiin kuuluvassa Aleppon taistelussa surmansa sai arviolta 31 000 ihmistä neljän vuoden sotimisen aikana vuosina 2012–16. Mariupolissa sotaa on käyty vasta kolme viikkoa.
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan siviiliuhrien määrästä taistelukentiltä kerrottavat tiedot ovat alttiita sotiin aina liittyvälle epätietoisuudelle ja tahalliselle vääristelylle. Todelliset uhrimäärät selviävät vasta sodan jälkeen, kun tutkijat pääsevät tekemään työnsä.
– Olen varma, että Mariupolissa on kuollut paljon ihmisiä, ihan liikaa ihmisiä, mutta mikä se lukumäärä on, sitä en uskalla sanoa. Olemme kuvanneet Mariupolin tilannetta keskiaikaiseksi, se piiritys on todella julma. Venäjän taktiikat eivät eroa siitä, mitä he ovat aiemmin tehneet Syyriassa ja Tshetsheniassa, kertoo STT:lle Amnestyn Suomen toiminnanjohtaja Frank Johansson.
Amnesty on dokumentoinut Ukrainan sodassa tapahtuneita epäiltyjä sotarikoksia. Venäjän epäillään valinneen pommitusten kohteiksi siviilikohteita tai ampuneen summamutikassa siviilialueille epätarkoilla aseilla. Loppuviikosta Ukrainaa ja kansainvälistä yleisöä järkytti Venäjän Mariupolissa pommittama teatteri, josta sadat siviilit olivat hakeneet suojaa.
Torstaina raunioista oli saatu evakuoitua yli sata eloonjäänyttä, kertoi Kyiv Independent. Kuolonuhreista ei päivällä ollut tietoa.
Siviiliuhrien ohella myös kuolleiden sotilaiden kokonaismäärästä on vaikea saada tarkkaa arviota. Sodassa molempien osapuolten etuna on vähätellä omia tappioita ja liioitella vihollisen kärsimiä vahinkoja, ja riippumattomien tahojen on hyvin vaikea kerätä tietoa taistelualueelta.
Ukrainan sodassa yleisö on aktiivisesti tiedottavan Ukrainan puolustusministeriön tietojen varassa. Venäjä on kommentoinut tappioitaan vain vähän. Sodan ensimmäisen viikon päätteeksi Venäjä kertoi vajaasta 500 kuolleesta sotilaastaan. Lukua epäiltiin laajasti jo tuolloin, eikä Venäjä ole julkaissut tuoreempia lukuja.
Torstaina Ukrainan puolustusministeriö päivitti arviotaan Venäjän kärsimistä kokonaistappioista, joihin kuuluu noin 14 000 sotilasta.
– Näyttää vahvasti siltä, että luku sisältää kaiken: kuolleet, haavoittuneet ja vangitut. Silloin se voisi pitää aika hyvin paikkansa kokonaislukuna, arvioi STT:lle everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa.
Ukrainan ulkoministeriö on englanninkielisessä tiedotteessaan esittänyt saman luvun surmattuina venäläissotilaina. Sodankäynnin nyrkkisääntönä pidetään sitä, että jokaista kuollutta kohden noin kolme sotilasta haavoittuu. Jos Ukrainan luku kuvaisi surmattuja venäläisiä, sen pitäisi näkyä Venäjän sairaaloissa 40 000–50 000 haavoittuneena sotilaana.
– Se olisi valtava vyöry venäläisiä, joiden pitäisi olla jossain, ja jos luku olisi surmattuja, niin Venäjä olisi menettänyt jo noin 50 prosenttia joukoistaan tappioina. Silloin rupeaisi hyökkäys ihan oikeasti pysähtymään, Pihlajamaa sanoo.
Näin valtavia tappioita ei voitaisi peitellä, sillä ne tekisivät joukoista toimintakyvyttömiä. Pihlajamaan mukaan sodassa 15–30 prosenttia vahvuudestaan menettänyt yksikkö lasketaan lamautetuksi ja puolet menettänyt jo tuhotuksi. Esimerkiksi puolet miehistöstään menettänyt pataljoona ei voi jatkaa taistelua ennen täydennyksiä.
– Venäjä jatkaa taistelua kaikilla suunnilla, eli ei voida puhua 50 prosentin tappioista. Tappiot ovat kuitenkin merkittäviä, koska Venäjä on siirtynyt enemmän kaukotulen käyttöön eli siviilien terroriin kaupungissa. Viimeisen viikon ajan aktiivinen hyökkääminen on ollut hidasta.
Omista tappioistaan Ukraina on tiedottanut vähemmän. Viime viikonloppuna kerrottiin, että ukrainalaissotilaita olisi kuollut taisteluissa noin 1 300. Yhdysvaltalaisarvio hyökkäyksessä kahden ensimmäisen viikon aikana kuolleista ukrainalaissotilaista oli 2 000–4 000, kertoi CBS News viime viikolla.
Sodassa hyökkäävä osapuoli kärsii yleensä puolustajaa suuremmat tappiot. Ukrainaa aseistavan Yhdysvaltain viranomaiset esittivät tällä viikolla arvionsa, jonka mukaan Venäjän sotilaista olisi kuollut koko hyökkäyksen aikana yli 7 000. Venäjä olisi näin ollen menettänyt kolmen viikon sotimisessa selvästi enemmän joukkoja kuin Tshetshenian toisessa sodassa.
Varmaa tietoa ei kuitenkaan ole kenelläkään, Juhani Pihlajamaa sanoo.
– Ei missään tapauksessa ole mahdollista (saada luotettavaa tietoa) tässä vaiheessa. Molempien osapuolten propagandakoneistot välttelevät viimeiseen saakka omien tappioiden kertomista ja liioittelevat vastapuolen tappioita.
Riippumatonta tietoa osapuolten tappioista on saatu lähinnä avointen lähteiden tiedustelutietoa perkaavilta tahoilta, jotka keräävät tietoa taisteluissa tuhoutuneesta kalustosta. Tällaiset tahot kelpuuttavat listoilleen vain tuhoutuneet laitteet, joista on geopaikannettuja valokuvia ja muita konkreettisia todisteita.
Nämä arviot tappioista ovat pienempiä kuin viranomaisilta saadut luvut, joihin tosin sisältyvät myös hylätyt ja kaapatut sotilaskalustot.
– Henkilöstötappioita on tietyllä tavalla paljon helpompi liioitella, koska eihän sinne kukaan pääse laskemaan niitä ruumiita, Pihlajamaa sanoo.