Talouskasvu Suomessa heikkenee ja hinnat kallistuvat tuntuvasti
Talouskasvu Suomessa hidastuu kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin Ukrainan sodan vuoksi, arvioi Suomen Pankki. Aiempi ennuste on ollut 2,6 prosenttia.
Suomen Pankki myös arvioi hintojen nousevan tuntuvasti. Inflaation odotetaan nopeutuvan kuluvana vuonna 4–5 prosenttiin lähinnä energian ja raaka-aineiden hintojen nousun takia.
Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan viime vuoden positiivinen talouskehitys on nyt saanut uuden varjon Venäjän Ukrainaan kohdistaman brutaalin hyökkäyksen vuoksi. Hän kertoi uudesta taloudellisesta, teknologisesta, energiataloudellisesta ja ”ilmeisesti myös kulttuurisesta” rautaesiripusta, joka laskeutuu Eurooppaan.
– Tämä sodan synnyttämä epävarmuus vaikuttaa nyt paljon ihmisten mieliin ja sitä kautta talouteen. Talous on myös kansanpsykologiaa, Rehn sanoi Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa, joka käsitteli Venäjän hyökkäyksen talousvaikutuksia.
Rehnin mukaan sodan taloudelliset vauriot ja tuhot riippuvat ennen muuta sen kestosta ja laajuudesta.
– Oma arvioni kallistuu siihen, että edessä on pitkäkestoinen ja laaja-alainen vastakkainasettelu läntisen maailman ja Venäjän välillä. Helppoa ulospääsyä konfliktista ei ole näkyvissä, Rehn totesi.
Ukrainan sodan aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen takia Suomen Pankki laati kaksi eri ennustetta normaalin maaliskuun väliennusteen sijasta. Ensimmäisessä laskelmassa vaikutukset talouskasvuun ja inflaatioon rajautuisivat pääosin vuoteen 2022 ja talous kasvaisi noin 2 prosenttia tänä vuonna ja 1,5 prosenttia ensi vuonna. Toisessa laskelmassa vientimarkkinat heikentyvät enemmän ja raaka-aineiden ja energian hinnat pysyvät pitkään korkeina.
Heikompaa kasvua ennustavassa laskelmassa talouskasvu jäisi vuosina 2022–2023 vain 0,5 prosenttiin.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaumin mukaan suurimmat vaikutukset tulevat Venäjälle kauppaa harjoittavien yritysten kautta. Metalli-, metsä- ja kemianteollisuus menettävät vientimarkkinoita, ja Obstbaumin mukaan tilanne koskettaa Suomen teollisuutta laajasti.
Käytännössä molemmissa ennusteissa nähdään samat ajurit, mutta toisessa laskelmassa vaikutukset ovat pahemmat.
Kyse on siitä, että kysyntä Suomen vientituotteille vähenee, epävarmuus lisääntyy ja Venäjän kauppa ja liiketoiminta suuntaavat uusille markkinoille.
Toisessa laskelmassa on huomioitu myös euroalueen kasvun hidastuminen. Siinä kriisi pitkittyisi ja sota johtaisi tuotannolle tärkeiden raaka-aineiden ja tarvikkeiden saatavuuden heikkenemiseen ja tuotantoketjujen pullonkaulojen pahenemiseen.
Rehn ja Obstbaum arvioivat, että vaikutukset tulevat näkymään myös työllisyydessä ja Suomen julkisessa taloudessa verotulojen kautta.
– Ikävä kyllä varsinkin siitä rankemmasta skenaariosta tulisi olemaan myös aika merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen Suomessa, Rehn totesi.
Ennustepäällikkö Obstbaum kertoi, että arvioita työllisyysvaikutuksista päivitetään kevään mittaan, mutta vaikutusten alaiseksi joutuvissa yrityksissä on huomattava määrä työllisiä.