Sekä Ranskan Macron että Saksan Scholz aikeissa vierailla Venäjällä keskustellakseen tilanteesta Ukrainan rajalla
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz aikovat vierailla Venäjällä keskustellakseen tilanteesta Ukrainan rajalla.
Macronilta kysyttiin keskiviikkona, olisiko hän mahdollisesti matkustamassa Venäjälle etsiäkseen diplomaattista ratkaisua kriisiin. Macronin mukaan hän ei ole sulkenut mitään vaihtoehtoa pois, mutta hänen suunnitelmansa riippuvat siitä, miten tuleva puhelinkeskustelu maailman johtajien kanssa sujuu.
Macron kertoi keskiviikkona myös aikovansa pitää yhteyttä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin ja Ukrainan presidenttiin Volodymyr Zelenskyiin.
Ranskan presidentin kanslian mukaan Macronin on määrä keskustella Putinin kanssa torstai-iltana. Miehet ovat puhuneet puhelimessa useaan otteeseen viime päivinä.
– Menen piakkoin Yhdysvaltoihin, Scholz puolestaan sanoi saksalaisen ZDF-televisiokanavan haastattelussa.
– Ja menen pian myös Moskovaan keskusteluita varten, hän jatkoi.
Liittokanslerin on määrä matkata Yhdysvaltoihin maanantaina. Scholz ei kuitenkaan kertonut, milloin hän olisi tarkalleen aikeissa lähteä Venäjän visiitilleen. Hän kuitenkin alleviivasi, että tapaamisesta on sovittu ja sen on määrä tapahtua piakkoin.
Macron sanoi keskiviikkona olevansa huolissaan siitä, mitä Ukrainan rajalla tapahtuu.
– Minulle tärkeintä Ukrainan kysymyksessä ja dialogissa Venäjän kanssa on tilanteen liennytys ja poliittisten keinojen löytäminen kriisistä ulospääsemiseksi, Macron sanoi.
Viime viikolla ranskalaispresidentti kuvaili Venäjän toimivan epätasapainon voimana alueella mutta alleviivasi olevansa siitä huolimatta valmis vuoropuheluun tilanteen selvittämiseksi.
Hän on painottanut viime vuosina, että Euroopan tulisi pitää kanavat auki Venäjän suuntaan. Hänen mukaansa vaativakin dialogi Venäjän kanssa on toivotumpaa kuin avoin yhteenotto.
Saksan liittokansleri Scholzilta kysyttiin ZDF:n haastattelussa sodan mahdollisuudesta Euroopassa.
– Tilanne on erittäin vakava, eikä sitä faktaa voi jättää huomiotta, että Ukrainan rajalle on lähetetty paljon sotilaita ja joukkoja, hän vastasi tiedusteluun.
Länsimaiden ja Venäjän välit ovat kiristyneet viime aikoina muun muassa Ukrainan tilanteen vuoksi. Vuonna 2014 Venäjä miehitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan, ja Venäjän tukemat separatistit ottivat haltuunsa osan Ukrainan itäosasta.
Viime kuukausina sodan ovat nostaneet jälleen otsikoihin Venäjän toimet Ukrainan vastaisella rajalla. Venäjä on koonnut arviolta yli 100 000 sotilasta Ukrainan rajan läheisyyteen, ja länsimaat ovat varoitelleet Venäjän suunnittelevan uutta hyökkäystä Ukrainaan. Venäjä on kiistänyt hyökkäysaikeet.
Torstaina Suomen aikaa alkuyöstä Valkoinen talo kertoi, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Macron olivat sopineet puhelimessa koordinoivansa yhdessä vastaustaan Venäjän toimiin Ukrainan rajalla.
Johtajat muun muassa vahvistivat puhelun aikana tukeaan Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle sekä arvioivat yhteisiä toimiaan diplomatian ja mahdollisten Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden valmistelun osalta.
Venäjä on osaltaan vaatinut viime kuukausina länsimailta sitovia lupauksia siitä, ettei sotilasliitto Nato saa enää laajeta itään. Tällä viikolla Venäjä toimitti useille länsimaille kirjeen, jossa maa muun muassa syyttää länsimaiden valikoivan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin sopimuksista vain niille sopivat osuudet ja jättävän huomiotta järjestöön kuuluvien maiden kesken sovittuja velvoitteita.
Yhdysvallat toimitti kirjalliset vastaukset Venäjän turvatakuuvaatimuksiin tammikuun loppupuolella. Venäjän tämänviikkoisen kirjeen mukaan vastaukset osoittavat, että maiden käsityksissä liittyen tasa-arvoiseen ja jakamattomaan turvallisuuteen on vakavia eriäväisyyksiä.