Pandemian hallintaa koskeva tutkimus: Korona pakotti improvisointiin
Paikallistasolla havahduttiin keväällä 2020 siihen, että koronapandemian kaltaiseen poikkeustilanteeseen ei oltu varauduttu riittävästi. Nopeasti kuitenkin siirryttiin kriisijohtamiseen, joka avasi tietä uusille toimintatavoille.
Tämä selviää pandemian hallintaa koskevan tutkimuksen alustavista tuloksista. Globaali pandemia ja paikalliset ratkaisut -tutkimusta varten haastateltiin maalis-kesäkuussa terveydenhuollon toimijoita ja kuntajohtajia neljän sairaanhoitopiirin alueelta.
Haastattelujen perusteella organisaatioilla oli kyllä varautumissuunnitelmia, mutta ne eivät kovin hyvin soveltuneet koronakriisin hoitamiseen. Ongelmiksi nousivat esimerkiksi pula suojavarusteista ja hoitohenkilöstön väsyminen pandemian pitkittyessä.
– Varautumissuunnittelu oli perustunut influenssaepidemiaan, mikä on luonteeltaan erilainen kuin koronapandemia. Osa varautumissuunnitelmista jouduttiin heittämään aika nopeasti syrjään ja ohjaamaan toimintaa myös improvisoiden, arvioi professori Ilmo Keskimäki THL:stä ja Tampereen yliopistosta.
Toiseen varautumislinjaan kuuluivat suuronnettomuudet, joissa kuitenkin potilasmäärät ovat rajattuja ja tapaukset lyhytkestoisia.
Kriisitietoisuuteen herättiin melko myöhään, ja tilannekuvan muodostaminen oli vaikeaa. Esillä olivat erityisesti pääkaupunkiseudun ja erikoissairaanhoidon näkökulmat.
Yhteistyössä keskushallinnon kanssa ilmeni epäselvyyksiä tiedonkulussa ja vastuukysymyksissä. Ohjeistuksia tuli paljon ja eri tahoilta.
Haastatteluissa mainittiin, että kriisitilanteessa pitäisi säilyttää mahdollisuus luopua kiireettömästä hoidosta. Toisaalta katsottiin, että kiireettömän hoidon raju alasajo oli jälkeenpäin arvioituna ylimitoitettua, mutta silloisen tiedon valossa tarpeellista.
Ajan myötä normaalia toimintaa on opittu pitämään yllä pandemiatyön rinnalla, mutta se on kuormittanut henkilöstöä.
Keskimäen mukaan terveydenhuolto säilyi kohtuullisen toimintakykyisenä, mutta epidemia oli lievä.
– Laaja julkinen sektori ja pohjoismainen hyvinvointivaltio luovat luottamusta ja yhteisvastuuta, ja ne tukivat kriisinhallintaa.