Runsaan vuoden päästä maanomistajan alueella ei saisi kasvaa kurtturuusua, siitä ei kuitenkaan päästä eroon – "Vieraslajipoliiseja ei ole tulossa"
Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellusta kurtturuususta ei päästä eroon vuoden 2022 kesäkuun alkuun mennessä. Tällöin päättyy kurtturuusun kasvattamisen kieltävän lain kolmen vuoden siirtymäaika. Kurtturuusun maahantuonti ja myynti kiellettiin vuonna 2019.
Maanomistajalla on lakisääteinen velvollisuus poistaa haitalliset vieraslajit riippumatta siitä, mistä laji on alun perin levinnyt.
Kurtturuusuhankkeen projektipäällikkö Päivi Islander kertoo, että esimerkiksi Helsingin kaupungissa lajin torjunta on keskitetty saaristoon, luonnonsuojelualueisiin ja rantoihin. Hän arvioi, että kurtturuusujen määrää pystytään kyllä vähentämään, muttei poistamaan kokonaan.
Islanderin mukaan liikennealueiden istutuksissa kurtturuusua pyritään poistamaan alueiden peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että siirtymäajan loppuun mennessä kaikkia istutuksia ei poisteta.
– Tilanne on sellainen, että siihen ei ole tarpeeksi resursseja, Islander sanoo.
Hän arvioi, että valtakunnallisestikaan tavoiteaikatauluun ei päästä.
Helsingin viheralueiden kunnossapidosta vastaavan tiimin päällikön Katriina Arrakosken mukaan torjuntatoimet ovat paikoitellen aika kalliita, koska herkemmillä luonnonsuojelualueilla torjuntatoimia tehdään käsin ja kaupunkialueella kurtturuusuistutusten tilalle täytyy istuttaa korvaavia kasveja.
Turun kaupungin ympäristösuojelun projektisuunnittelijan Emma Kososen mukaan kurtturuusuistutukset saadaan poistettua kaupungin puistoalueilta tämän vuoden aikana. Muuallakin kurtturuusuja on.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Miia Jaunin mukaan kurtturuusuja pitää hävittää myös kaupunkiympäristöstä ja pihoilta, koska linnut kuljettavat siemenet tehokkaasti toisenlaisiin ympäristöihin, esimerkiksi rannoille.
Kestävä ja sitkeä kurtturuusu on levinnyt etenkin Etelä-Suomen hiekkarannoille ja saaristoihin. Levitessään se syrjäyttää rannalla aiemmin viihtyneitä lajeja, joista osa on uhanalaisia. Kasvaessaan läpitunkemattomaksi tiheiköksi se voi estää myös rantojen virkistyskäytön.
Miia Jaunin mukaan kesällä 2022 ei nähdä vieraslajipoliiseja, jotka esimerkiksi sakottaisivat henkilöä, jonka pihalla kasvaa kurtturuusua.
– Luotetaan maanomistajan omaan viitseliäisyyteen hävittää haitalliset vieraslajit, Jauni sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti korostaa, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja kuntien viranomaiset lähtevät liikkeelle neuvonnasta ja ohjeistuksesta.
– Sanktiot ovat vihoviimeinen keino, enkä tiedä, milloin niihin olisi lähdetty, Niemivuo-Lahti sanoo.
Kurtturuusun hävittäminen on urakka, joka voi kestää jopa useita vuosia. Hävittäminen edellyttää kasvin leikkaamista useaan otteeseen, jolloin kasvi nääntyy hiljalleen.
Miia Jaunin mukaan olennaista on estää kaikkien vieraslajien leviäminen pihan ulkopuolelle. Yksi varsin tavallinen tilanne on, että kasvijätteitä viedään oman tontin ulkopuolelle ojan penkalle tai metsän reunaan.
– Tämä on melkoinen riski vieraslajien leviämiseen.
Viime vuosina tietoisuus haitallisista vieraslajeista on lisääntynyt. Jaunin mukaan kyse on sekä tiedon lisääntymisestä että uusista lajeista, jotka ovat levinneet Suomeen ja Suomen sisällä.
– Ilmastonmuutoksen myötä pulma ei tule vähenemään. Todennäköisesti jatkossakin on tulossa uusia vieraslajeja.
Monien vierasperäisten kasvilajien osalta kylmä ilmasto saattaa estää niiden leviämästä, sillä lajit eivät välttämättä vielä pysty tuottamaan lisääntymiskykyisiä siemeniä.
Uusia vieraslajeja saapuu Suomeen tarkoituksellisesti esimerkiksi puutarhakasvien levitessä pihoilta luontoon ja vahingossa kauppatavaran tai laivojen mukana.
Jaunin mukaan aina ei pystytä ennakoimaan, mitkä vieraslajit aiheuttavat haittaa tulevaisuudessa, vaikka muista maista saatavaa tietoa pyritäänkin hyödyntämään.
Jaunin mukaan haitallisten vieraslajien torjunnassa kannattaa yrittää edetä etupainotteisesti, koska torjunta on helpompaa ja halvempaa silloin, kun ne eivät ole vielä levinneet kaikkialle.
Suomessa haitallisiksi vieraslajeiksi säädetyt kasvit ovat kurtturuusun lisäksi alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto, komealupiini ja lännenpalsami. Tämän lisäksi koko EU:ssa haitalliseksi säädetyistä vieraslajeista Suomessa esiintyvät esimerkiksi jättipalsami ja jättiputkiryhmä.
Suomessa on myös useita haitalliseksi säädettyjä vieraseläinlajeja.