Gallupien vaikeudet Yhdysvalloissa eivät näy Suomessa – väestörekisterit ja kännyköiden suuri määrä auttavat parempiin osumiin
Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen poliittiset mielipidemittaukset saivat paljon kritiikkiä julkisuudessa.
Moni katsoi gallupien epäonnistuneen, sillä mielipidemittaukset aliarvioivat presidentti Donald Trumpin kannatuksen keskimäärin 3–4 prosenttiyksiköllä ja vaaleista tuli tiukemmat kuin gallupien perusteella odotettiin.
Gallupien ero vaalitulokseen vaihteli osavaltioittain. Esimerkiksi Wisconsinissa Joe Bidenilla oli gallupkeskiarvossa kahdeksan prosenttiyksikön johto Trumpiin vaalien kynnyksellä, mutta Biden vei voiton lopulta alle prosenttiyksikön erolla.
Suomessa poliittisia kannatusmittauksia tekevien yhtiöiden tutkimusjohtajat arvioivat, että Yhdysvalloissa gallupien tekijät kohtaavat sellaisia haasteita, joita Suomessa ei ole. Sen vuoksi suomalaisgallupit ovat usein osuneet kohdalleen paremmin, ja osunevat jatkossakin.
Sekä Taloustutkimuksen Tuomo Turja että Kantar TNS:n Sakari Nurmela kehuvat suomalaisia väestörekistereitä, joiden avulla on mahdollista saada kyselyihin ikäryhmittäin, sukupuolittain ja alueellisesti edustava otos.
Suomessa ei myöskään ole samalla tavalla vaikeasti tavoitettavia väestöryhmiä kuin Yhdysvalloissa.
– Suomessa on aivan loistava kännykkäpenetraatio, ja myös loistavat puhelinnumerorekisterit. Sillä tavalla tällaiset rakenteelliset vinoumaa aiheuttavat tekijät eivät uskoakseni ole täällä kovin suuria, Nurmela sanoo.
Yhdeksi syyksi gallupien erehtymiseen Trumpin kohdalla neljä vuotta sitten arvioitiin sitä, että monissa gallupeissa korkeakoulutetut olivat yliedustettuina. Se saattoi johtaa liian hyvään tulokseen demokraateille.
Sen jälkeen moni tutkimusyhtiö ryhtyi kiintiöimään otoksiaan niin, että ne olisivat koulutustaustaltaan edustavia.
Turjan mukaan Taloustutkimus ei kiintiöi aineistoa koulutustaustan mukaan, mutta eräässä äskettäisessä gallupissa vastaajien koulutustaustat vastasivat hyvin tarkkaan väestötason tilannetta.
– Voi sanoa, että sellaista vinoumaa ei ole nähtävissä, että korkeakoulutetut olisivat suomalaisissa puoluekannatuksissa yliedustettuina.
Turja ja Nurmela muistuttavat, että gallupit eivät ole tulosennusteita, vaan mittaavat senhetkistä kannatusta. Siksi niiltä ei voi odottaa täydellistä tarkkuutta vaalituloksen suhteen.
Jostain syystä gallupit kuitenkin aliarvioivat Trumpin kannatusta sekä 2016 että 2020. Yksi mahdollinen syy on ”ujon äänestäjän teoria”, johon Turja kertoo uskovansa jonkin verran.
– Eli ihmiset eivät kehtaa sanoa, että äänestävät Trumpia, vaikka oikeasti aikoisivat äänestää.
Samaa ilmiötä on pohdittu myös esimerkiksi brexitin ja perussuomalaisten kohdalla.
Näyttää myös siltä, että moni populistisia liikkeitä äänestävä tekee äänestyspäätöksensä viime hetkellä, jolloin todellinen kannatus ei näy gallupeissa.
Gallupien tekijöiden päänvaivana niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin on vastaamisaktiivisuuden väheneminen. Turja kertoo ilmiön jatkuneen koko hänen lähes 20-vuotisen uransa ajan.
Erilaisten kyselytutkimusten määrä on kasvanut reippaasti viime vuosina.
– Jotkut saattavat pukea markkinointia kyselyn muotoon, ja tulee viestiä ja puhelua. Se on vähän syönyt potentiaalia vakavamielisten ja yleishyödyllisten aineistojen kerääjiltä, Nurmela analysoi.