EU-tukipaketti avaa vaarallisen kierteen
Professori Vesa Vihriälä on ihmetellyt, kuinka vähällä keskustelulla EU:n elvytyspaketti yhteisvelanottoineen hyväksyttiin. Päätöksellä on kauaskantoiset seuraukset Suomen tulevaisuudelle, eikä asiaa tule katsoa poliittisten linssien läpi. EU on ollut kokoajan tietoinen Etelä-Euroopan maiden valtavasta velkaantumisesta. Tositoimiin ei ole ryhdytty EU vastaisuuden pelossa.
Eu-maat olivat jo huhtikuussa sopineet 540 miljardin koronahätäpaketin. Koska Italia ei suostunut ottamaan lainoja, jotka sisältävät ehtoja, asia piti hoitaa luomalla nopeasti 750 miljardin elvytyspaketti, jossa lahjoituksia 390 miljardia, Suomi rahoittaa pakettia 6,6 miljardilla vuoteen 2058 saakka, ja arvioi saavansa 3,2 miljardia Suomen kokonaisvastuut elvytyspaketista ovat 13 miljardia.
Elvytysrahastosta suurin saaja Italia on saamassa 210 mrd. (jossa lahjarahaa 82 mrd.), mutta Italialla kun on velkaa 2400 miljardia. Espanja saamassa 140 mrd. (lahjarahaa 73 mrd.), mutta Espanjalla on velkaa 1200 miljardia. Uskooko kukaan, että Italia hoitaa taloutensa kuntoon tällä paketilla? On päivänselvää, että pian on tulossa lahjaraha II ja seuraava jne.
Raskaasti verotettu, yhä velkaantuva Suomi kiristää veroja rahoittaakseen matalamman verotuksen, veronkierron, korruptoituneiden ja heikon hallinnon väkirikkaita etelän maita. Rahastosta Suomen saama yksi euro maksaa suomalaisille yli kaksi euroa, kun Suomi itse saisi markkinoilta lainaa miinuskorolla. Elvytyspaketissa menetetyillä 3,4 miljardilla maaseutua ja muutakin Suomea olisi voinut kehittää paljon enemmän.
Tiedossahan on, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron on jo pitkään esittänyt euroon kuuluville maille yhteistä budjettia, yhteistä valtiovarainministeriä, veronkantoa ja yhteisvastuun lisäämistä jäsenmaiden kesken. Hänen mielestään integraatiota pitää vähin äänin syventää ja ottaa aimo askel kohti liittovaltiota. Juha Sipilä totesi: ”Suomessa tulee järjestää kansanäänestys, jos maamme on siirtymässä euromaiden yhteiseen velkaan. On selvää, että suomalaiset ovat ikuisesti maksajia, jos myönteinen päätös tehdään. Emme hyväksy liittovaltiokehitystä”. (SS 21.6.2012.)
Mauri Pekkarinen: ”Etelä- ja itäeurooppalaiset kollegani ovat todella innoissaan tästä elvytyspaketista. Esimerkiksi Italia saa nyt lähes 82 miljardin euron lahjan, josta Suomi joutuu ottamaan vastuulleen toista miljardia euroa. Summa on enemmän kuin Suomen tavaraviennin arvo Italiaan vuodessa”. (Iltalehti 25.7.)
”Emmanuel Macron iloitsi avoimesti Euroopan ”historiallisesta askeleesta”, kun sopu oli syntynyt. Nyt on luotu ensimmäistä kertaa mekanismi, jolla yhteinen velanotto voidaan hoitaa. Ranska ei katso, että EU:n elvytyspaketti ja yhteinen velka jäisivät poikkeustapauksiksi. Yhteinen velanotto on rikkonut tabun Euroopan valmiudesta yhteiseen finanssipolitiikkaan ja että keinoa voitaisiin käyttää uudelleen tulevissa talouskriiseissä. Seuraava ratkaiseva taistelu käydään yhteisistä veroista” (Talouselämä 3.8.2020). EU sopimus: EU ei saa rahoittaa jäsenvaltioita, ei saa ottaa velkaa eikä kantaa veroja.
Rahavirtojen mukana maasta siirtyy unionin valtaan myös kasvava määrä budjettivaltaa eli taloudellista itsenäisyyttä. Tukipaketti ottaa useita merkittäviä ja kauaskantoisia askeleita liittovaltion suuntaan. Suomenkin on EU:n nettomaksajana perusteltua varautua EU-maiden välisten tulonsiirtojen ja niistä koituvien kustannusten ajan oloon tuntuvaan ja pysyvään kasvamiseen. Muistettakoon, että taloudellinen itsenäisyys on tärkein itsenäisen valtion edellytys.
Airi Pulkkinen