MTK:sta jyrähdys hallitukselle: Sähköverkkobisnestä ei pidä tehdä maanomistajien piikkiin
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK vaatii hallitukselta nopeita toimia metsänomistajien omaisuudensuojan vahvistamiseksi hallituskauden loppumetreillä.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola korostaa, että erityisesti sähkönsiirtolinjojen korvausmallit ja EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpano vaativat ratkaisuja vielä ennen tulevia vaaleja.
MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa Espoossa puhunut Tiirola muistutti, ettei vaalien läheisyys saa johtaa päätöksenteon pakoiluun, ja isoja kokonaisuuksia on yhä kesken.
– Ennallistaminen, siirtolinjojen korvausasiat ja harmaan suojelun yleistyminen ovat asioita, joita ei voi siirtää tulevalle hallitukselle, Tiirola painotti.
Erityisen kriittisenä Tiirola pitää energiansiirtolinjojen korvauksia tilanteessa, jossa vihreän siirtymän investoinnit ja sähköverkkojen rakentaminen Lunastuslain uudistus ei Tiirolan mukaan ratkaissut perusongelmaa: maanomistajat eivät saa osuutta maillaan harjoitettavan liiketoimintasähköverkon jatkuvasta tuotosta.
Tiirolan mukaan keskustelu kohdistuu usein datakeskusten ympäristövaikutuksiin, vaikka noin 80 prosenttia vihreän siirtymän hankkeiden maankäytöstä liittyy energian siirtoon.
– Maanomistajille jää vain haitat, kun liiketoimintaa tehdään käyttörajoitetulla maalla. Tämä vääryys hallituksen pitää korjata, Tiirola sanoo.
MTK ehdottaa ratkaisuksi hyödynjakomallia, jossa verkkoyhtiöt maksaisivat johtoalueiden maanomistajille vuosittain viisi prosenttia sähkönsiirrosta ja -jakelusta keräämistään maksuista. Korvaus maksettaisiin nykyisten lunastuskorvausten lisäksi johtoalueiden pinta-alojen suhteessa.
Malli merkitsisi keskimääräisellä johtoaluekilometrillä noin 400 euron vuosittaista korvausta. Vaikutus sähkön hintaan olisi noin 0,75 senttiä kilowattitunnilta, minkä poliitikot voisivat Tiirolan mukaan kompensoida kuluttajille esimerkiksi sähköverotusta alentamalla.
Toinen keskeinen huolenaihe on Tiirolan mukaan EU:n ennallistamisasetuksen vaatima kansallinen ennallistamissuunnitelma.
Tiirola varoittaa kehityksestä, jossa suojelun ja ennallistamisen kustannukset sälytetään maanomistajien maksettaviksi ilman riittäviä korvauksia tai kansantalousvaikutusten huomioimista.
– Ei voi syntyä tilannetta, jossa metsä on paperilla maanomistajan, mutta päätösvalta sen käytöstä siirtyy vähitellen muualle, Tiirola toteaa.
MTK peräänkuuluttaa hallitukselta vahvaa kansallista päätöksentekokykyä suunnitelman valmistelussa sen sijaan, että ratkaisut jätettäisiin EU-komission linjattaviksi. Tiirolan mukaan komissiolta kysyminen vaarantaisi hallituksen omat saavutukset ja hallitusohjelman lupaukset.