Tutkimus: Lapin sodan jäljet näkyvät yhä ihmisten elämässä – "Osasta vaiettiin"

Lapin sodan päättymisestä on kulunut yli 80 vuotta, mutta sen vaikutukset näkyvät edelleen ihmisten elämässä, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta.

Lapin sota Saksaa vastaan alkoi syyskuussa 1944 ja päättyi huhtikuun lopussa 1945.

Yliopistotutkija Outi Auttin mukaan Lapin sota ei kuitenkaan loppunut ihmisten elämässä siihen, kun viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat Suomesta.

– Ihmiset palasivat tuhotuille kotiseuduille ja rakensivat elämänsä uudelleen. Kokemukset kulkivat mukana vuosikymmeniä. Osa niistä kerrottiin eteenpäin, osasta vaiettiin. Sodan jälkiä voi nähdä vielä seuraavissa sukupolvissa, Autti summaa tiedotteessa.

Hän on puhunut aiemmin Lapin sodan muistamiseen liittyvistä teemoista myös Suomenmaan Lapin sota -sarjan artikkeleissa. Sarja ilmestyi Suomenmaan verkkosivuilla syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana.

Sotien historiaa on vuosikymmenten aikana perinteisesti tarkasteltu taisteluiden, joukkojen liikkeiden ja poliittisten tapahtumien kautta.

Kokemushistoriallinen tutkimus selvittää sen sijaan sitä, miltä sota tuntui ihmisistä, miten poikkeusoloissa selvittiin ja millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia kokemuksilla oli yksilöille, perheille ja yhteisöille.

Nyt tehty tutkimus nostaa esiin erityisesti evakkouden merkityksen. Kymmenettuhannet lappilaiset joutuivat jättämään kotinsa ja aloittamaan elämänsä uudelleen sodan jälkeen.

– Kokemukset vaihtelivat suuresti riippuen iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, kielestä ja siitä, minne evakkomatka vei. Myös mahdollisuudet selviytyä ja rakentaa elämää uudelleen olivat erilaisia, Autti kertoo.

Tutkimus nostaa esiin mielenkiintoisen huomion myös siitä, ettei Lapin sodan kokemuksia voi tarkastella vain Suomen rajojen sisällä.

Evakkoreitit ulottuivat Pohjanmaan lisäksi Ruotsiin ja Norjaan, minkä vuoksi Lapin kokemukset kytkeytyvät osaksi laajempaa pohjoista ja arktista toisen maailmansodan historiaa.

Oma ulottuvuutensa on sekin, että natsi-Saksa valloitti toisen maailmansodan vuosina Norjaa. Lapin sodassa saksalaiset vetäytyivät Suomesta juuri Norjan puolelle.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, miksi Lapin sota on jäänyt suomalaisessa kansallisessa muistissa ja sotahistoriassa sivuun verrattuna moniin muihin toisen maailmansodan tapahtumiin.

Kokemushistoriallinen näkökulma paljastaa, että sodasta on olemassa lukuisia erilaisia kertomuksia, joista kaikki eivät ole päätyneet osaksi yhteistä kansallista muistia.

Auttin mukaan huomion kohdistaminen ihmisten kokemuksiin avaa sodasta toisenlaista historiaa kuin sotateknisestä näkökulmasta tarkasteltuna.

– Meitä kiinnostaa, mitä sota teki ihmisille ja yhteisöille ja miksi jotkin kokemukset ovat päässeet osaksi yhteistä historiaamme ja toiset ovat jääneet sen ulkopuolelle.

Lapin sotaan ja sen muistamiseen liittyvään tematiikkaan pureudutaan tarkemmin juuri julkaistussa teoksessa Sota meissä. Sodan kokemushistoriaa Lapissa (SKS 2026).

Auttin lisäksi kirjan toimittajina ovat Hanna-Leena Määttä, Päivi Magga, Saara Intonen ja Ilmari Leppihalme.

Lapin sota on ajankohtainen aihe myös siksi, että perjantaina 23. lokakuuta saa ensi-iltansa Aku Louhimiehen ohjaama Lapin sota -elokuva.