Häkkänen varauksellinen von der Leyenin linjapuheavausta kohtaan
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) suhtautuu varauksellisesti esitykseen EU-maiden konsultaatiomekanismista, jolla jäsenvaltio voisi kutsua unionin koolle kiireellisiin neuvotteluihin kriisitilanteessa.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti mekanismia toissa viikolla EU-parlamentissa pitämässään vuotuisessa linjapuheessa.
Mekanismi muistuttaisi Naton peruskirjan neljättä artiklaa, jonka myötä liittokunnan jäsenet voivat pyytää neuvotteluja muiden jäsenmaiden kanssa, jos ne kokevat olevansa uhattuina.
– Eurooppa tarvitsee oman toimintamallin hybriditoimia vastaan. Tarvitsemme kiireellisesti yhteisymmärryksen siitä, miten tiettyihin tapauksiin reagoidaan – sellaisiin, jotka eivät yllä aseellisen hyökkäyksen tasolle, mutta uhkaavat selvästi kansallista turvallisuuttamme, von der Leyen sanoi.
Häkkäsen mukaan turvallisuuspolitiikan saralla esitetään tällä hetkellä paljon uusia aloitteita – ehkä jopa vähän liikaakin.
– Nyt kannattaa sillä lailla pitää pää kylmänä, että tarvitsemmeko me kuinka paljon uusia rakenteita ja päätöksentekomekanismeja vai itse asiassa vain suoraviivaisempaa toimintaa, Häkkänen sanoi toimittajille Brysselissä maanantaina järjestetyn EU-maiden puolustusministerikokouksen päätteeksi.
Häkkäsen mukaan uusien rakenteiden perustamisen sijaan asioita voitaisiin hoitaa tehokkaasti esimerkiksi EU:n ja Naton yhteistyötä tiivistämällä.
– Uusien rakenteiden ja organisaatioiden perustaminen ei yleensä poista sellaista juurisyytä, mikä voi johtua vaikkapa poliittisen tahdon puutteesta tai hitaasta toimintamallista, Häkkänen huomautti.
Häkkäsen mukaan Suomi ei ole muodostanut kantaansa äskettäisiin aloitteisiin, ja niitä arvioidaan avoimin mielin.
– Olen henkilökohtaisesti aiemmin suhtautunut hieman kriittisesti siihen, että ryhdytään rakentamaan nykyisen jäsenvaltiovetoisen kansallisen puolustuksen ja turvallisuuden päälle jotain muuta kuin Naton komentorakenteita, Häkkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan lisärakenteiden luominen voisi vaikeuttaa puolustusvalmiuden säätelyä, jota Suomen puolustushallinto tekee nyt sujuvasti yhdessä Naton kanssa.
– Jos tähän kovan turvallisuuden päätöksentekomalliin tulee jokin uusi pelaaja, niin se on aikamoinen muutos, Häkkänen summasi.
Häkkäsen mukaan uusien järjestelmien pystyttämiseen menee helposti 10–20 vuotta.
– Ne saattavat jopa tuoda päällekkäistä sekavuutta, hän varoitti.
Häkkänen muistutti, että Natosta on tulossa vauhdilla entistä eurooppalaisempi, kun amerikkalaiset suunnitellusti tekevät tilaa eurooppalaisille.
– Tarvitsemmeko me sen rinnalle jotain lisäkomentorakenteita EU:n puolelle? Olen vähän skeptinen, varsinkin kun meillä on täysi työ löytää henkilöstöä ja resursseja niihin Nato-rakenteisiinkin, Häkkänen jatkoi.