Lukijalta: Leikkausten ja veronkorotusten lisäksi tarvitaan myös rahanhankkijoita
Olen ihmetellyt, miksi päättäjät ja media puhuvat vain leikkauksista ja veronkorotuksista. Rahanhankkijoitakin tarvittaisiin.
Yle uutisoi, että festarilippuja jää myymättä etelässä, mutta pohjoisessa festarit ovat loppuunmyytyjä. Siitä juolahti uusi idea. Keskitetään festarit Pohjois-Suomeen marjamaiden lähettyville ja tarjotaan nuorille sekä muille halukkaille välipäiviksi marjaretkiä. Marjanpoiminnalla tienaa nyt hyvin.
Suomessa laitetaan miljoonia siihen, että saadaan lapset ja nuoret liikkumaan. Toisaalta on pula matematiikan osaajista ja työntekijöistä, vaikka kymmenet tuhannet nuoret ovat työttöminä ja myös kymmenet tuhannet ylioppilaat jäävät ilman jatko-opiskelupaikkaa. Matematiikkapohjaisilla aloilla on pula opiskelijoista.
Kuulun ”sota-ajan sekundaan” (nimitys Kansansanassa penkkarikuvamme alla) ja kävin lukion Kuopion ”Navetassa”, Yhteiskoulussa, aikana, jolloin ei ollut edes kouluruokailua. Koulu oli yksityinen oppikoulu, Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen yhteiskoulu, jota perustamassa oli ollut Minna Canth.
Nimitys ”Navetta” tuli siitä, että oppilaita oli paljon maaseudulta. Kotini oli 100 kilometrin päässä Rautavaaralla. Lauantait olivat koulupäiviä, joten harvoin pääsi käymään kotona.
Rahaa oli niukasti ja ruuasta oli pula, mutta ei siitä kehdannut valitella. Onneksi sai antaa matematiikan tunteja ja seurustella satavuotiaan apteekkarin kanssa ruokapalkalla, kun hoitaja oli asioimassa kaupungilla.
Ei tuohon aikaan puhuttu koululaisten väsymyksestä. Koti-ikävä kyllä oli. Meillä oli pitkät kesälomat ja syksyllä perunannostoloma. Saimme luonnollista liikuntaa puutarhan hoidossa, heinätöissä, marja- ja sienimetsissä, metsätöissä, ja välistä vapaalla uimassa, koulujen kentillä pelaamisessa ja muissa kylän riennoissa.
Nyt kannattaisi elvyttää maaseutua. On lopetettava koulujen lakkauttaminen ja otettava koulut hyötykäyttöön. Matematiikka-luontoleirit koululaisille ja jopa perheille voisivat antaa energiaa lukuvuoden koitoksiin.
Maaseudulla on peltoja. Jos kesälomaa jatkettaisiin elokuuhun, lapset ja nuoret voisi opettaa puutarhan hoitoon sekä marjastamaan ja sienestämään. Kevätlukukausi kannattaa katkaista toukokuun alun puutarhapalstojen kylvölomalla. Meillä oli kesäisin hoidettavina omat palstat koulun tontilla, vaikka työtä oli myös kotitilalla riittämiin.
Kun koulut loppuvat kesäkuussa, voisi aloittaa kesäleirit. Yliopisto-opiskelijat ja lukiolaiset pääsisivät ohjaajiksi. Kasvimaiden kitkeminen opettaisi lapsille ja nuorille, miten ruokaa voi kasvattaa kaupunkien vuokrapalstoilla. Näin teimme me.
Heinä- ja elokuussa on sadonkorjuun aikaa. Marjat ja sienet ovat parhaimmillaan. Syyslomalla voi nostaa viimeiset juurekset ja perunat.
Muutama tunti matematiikan kertausta päivässä ja sadepäivinä enemmänkin ei tekisi pahaa aivoille ja helpottaisi talven opiskelua. Illalla pallopelejä, leikkejä, lukemista, kalastamista, nuotioiltoja.
Voisiko miljoonia käyttää järkevästi niin, että lapset ja nuoret oppisivat huolehtimaan tulevaisuudestaan?
Alli Huovinen
matikkatäti
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/