Purralta ja Lindtmanilta kritiikkiä parlamentaarisen ryhmän puolustuspaperille – "Piikki ei voi olla täysin auki"
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman suhtautuvat kumpikin kriittisesti parlamentaarisen työryhmän tuoreen raportin johtopäätöksiin Suomen tulevasta puolustusrahoituksesta. Kaksikolta kysyttiin aiheesta Politiikan toimittajien järjestämässä debatissa.
Suomi käyttää tänä vuonna puolustukseen 7,7 miljardia euroa. Parlamentaarisen raportin mukaan tarve kuitenkin nousee jo vuonna 2029 yli 14 miljardiin euroon ja pysyy 14–15 miljardin tasolla ainakin vuoteen 2036 saakka.
Sekä Purra että Lindtman pitävät miljardihyppäystä julkisen talouden kannalta vaikeana yhtälönä. Purra muistutti, että hallitus on jo lisännyt puolustusrahoitusta merkittävästi ja on hyvässä vauhdissa kohti Naton tavoitteita.
– Pitää paremmin perehtyä siihen, miten on ensinnäkin mahdollista, että parlamentaarisen ryhmän päätelmät poikkeavat näin huomattavasti siitä, mitä hallitus on jo tähän mennessä tehnyt, Purra sanoi.
Purra huomautti, että kun mille tahansa sektorille asetetaan parlamentaarinen ryhmä, lopputuloksena on yleensä aina vaatimus lisäpanostuksista. Hän peilasi 14 miljardin euron summaa valtiontalouden synkkään kokonaiskuvaan ja ensi vaalikaudelle kaavailtuun noin 10 miljardin euron säästötarpeeseen.
– Jos mietitään kehyskautta, kehyskauden lopussa kaksi kolmasosaa alijäämästä selittyy joko valtiontalouden korkomenoilla tai puolustukseen ja turvallisuuteen lisättävillä panostuksilla. Sen lisäksi meidän sote-menot kasvavat. Tämä on se todellisuus tällä hetkellä, valtiovarainministeri muistutti.
Lindtman korosti, että puolue on sitoutunut Naton tavoitteisiin eikä tingi Suomen turvallisuudesta, mutta raportin maalaamia rahatarpeita on vaikea niellä sellaisenaan.
– On vaikea nähdä, että voitaisiin tällaista yhden vuoden kertahyppäystä tehdä, joka muistaakseni siellä arviossa oli.
Lindtmanin mukaan ei ole tietenkään mahdollista, että tulevalla vaalikaudella piikki on täysin auki.
– Kyllä nämä täytyy suhteuttaa myös julkisen talouden todellisuuteen, Lindtman linjasi.
Lindtmanin mukaan EU:n finanssipoliittiset säännöt luovat raamit ja askelmerkit, joiden puitteissa seuraavaa vaalikautta on pakko rakentaa. Investoinnit on tehtävä järkevästi turvallisuus edellä, mutta talouden realiteetit tunnistaen, hän painotti.
Puolustusmenojen tason lisäksi Lindtman nosti esiin huolen siitä, minne puolustuseurot tällä hetkellä valuvat. Hän vaatii Suomelta huomattavasti enemmän kunnianhimoa sen suhteen, että välttämättömät hankinnat hyödyttäisivät nykyistä enemmän kotimaista taloutta ja työllisyyttä.
– Siinä meidän pitää pystyä kyllä parempaan, että kun meillä on välttämättömät puolustusinvestoinnit, niistä tällä hetkellä jää liian pieni osuus hyödyttämään kotimaista kansantaloutta, Lindtman arvosteli. Hän laski, että kotimaisen osuuden nostaminen edes 50 prosenttiin tarkoittaisi miljardiluokan vaikutuksia Suomen taloudelle.