Ilmailu | Menikö napakisan voitto sata vuotta sitten Norjaan vai Yhdysvaltoihin? – Mekaaninen analyysi toi karun tuomion
Tutkimusmatkailun vuosisadat voi ajoittaa melkein miten haluaa, mutta 1900-luvulla suurten tutkimusmatkojen voi katsoa tulleen päätökseen. Vuosisadan aikana ihminen saavutti etelä- ja pohjoisnavat, valtamerten syvimmän syvänteen sekä vuoristojen korkeimman huipun.
Kuuhun laskeutuminen 1969 oli viimeinen symbolinen niitti sille, että suuret tutkimusmatkat Maapallolla oli jo tehty. Seuraavaksi ihmiskunta tähyäisi tähtitaivaan ihmeitä.
Tasan sata vuotta sitten teknologia ei vielä avittanut kaikkein suureellisimmissa haaveissa, mutta oli jo sen verran edistynyttä, että rohkeimmat luottivat henkensä ja elämänsä pieniin metallikopperoihin ja niiden nelitahtimoottoreihin.
Näin myös keväällä 1926, kun kunniaa ensimmäisestä pohjoisnavan ylilennosta hamuttiin.
Huomenna tiistaina tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun kuuluisa norjalainen tutkimusmatkailija Roald Amundsen ylitti pohjoisnavan Norge-ilmalaivallaan.
Nykyään Amundsenin ylilento hyväksytään virallisesti ensimmäiseksi pohjoisnavan ylilennoksi, mutta asia ei ole täysin varma. Muutamaa päivää ennen Amundsenia yhdysvaltalainen kaksikko oli mahdollisesti lentänyt navan yli Fokker F.VII -lentokoneella.
Richard E. Byrd ja Floyd Bennett olivat saaneet yritystään varten lahjoituksena Fokker-koneen autoteollisuuden pioneeri Henry Fordin pojalta Edsel Fordilta. Kone oli nimetty Edselin tyttären mukaan Josephine Fordiksi.
Byrd ja Bennett saivat monet vakuutettua siitä, että he todella olivat lentäneet navan yli 9. toukokuuta. Myös Amundsen onnitteli miehiä saavutuksesta. Amundsenin onnitteluissa on arvioitu olleen jopa liikaa ylitsevuotavuutta.
Byrdin ja Bennettin saavutusta epäiltiin alusta asti. Myöhemmin kävi selväksi useampi sitä puoltanut seikka, että nämä eivät olisi lentäneet navan yli.
Vuonna 1958, kun sekä Bennett että Byrd olivat jo edesmenneet, norjalais-yhdysvaltalainen lentäjä, insinööri ja eversti Bernt Balchen (1899–1973) toteutti tarkan mekaanisen analyysin Josephine Ford -koneesta.
Balchen väitti myös kuulleensa suoraan Floyd Bennettiltä jo 1920-luvulla, ettei vuoden 1926 lennolla todellisuudessa päästy pohjoisnavalle. Bennett piti lyhyen loppuelämänsä aikana kuitenkin kaikissa julkisissa kannanotoissaan päänsä sen puolesta, että navalle päästiin.
Balchenin analyysi paljasti tiettyjä seikkoja, jotka kielivät päinvastaista. Analyysi arvioi koneen nopeutta ja öljynkulutusta perustuen siihen, paljonko öljyä oli jäljellä vuotamaan alkaneesta oikeanpuoleisesta moottorista sen jälkeen, kun kone oli palannut.
Vieläkin raskauttavampaa oli, kun vuonna 1996 Bennettin navigointiloki löytyi. Virallisen raportin hän oli kirjoittanut puhtaaksi kirjoituskoneella ja pyyhkinyt alkuperäiset sekstanttimerkinnät. Niistä sai kuitenkin vielä sen verran selvää, että virallisten ja matkan aikana tehtyjen merkintöjen selkeät erot saattoi todeta.
Amundsen oli jo valmiiksi juhlittu tutkimusmatkailija. Hän oli ensimmäinen Pohjois-Amerikan luoteisväylän läpi miehistöineen purjehtinut henkilö, ja erityisen kuuluisa siitä, että saavutti etelänavan ensimmäisenä ihmisenä maailmassa.
Amundsen (s. 1872) katosi kesäkuussa 1928 etsiessään kadonnutta italialaista tutkimusmatkailijaa ja ilmalaivailijaa Umberto Nobilea. Todennäköisesti Amundsenin lentokone syöksyi sumussa mereen Barentsinmerellä. Nobilen retkikunta löydettiin seitsemän viikon kateissaolon jälkeen, Amundsenia tai tämän konetta ei ole löydetty tähän päiväänkään mennessä.
Floyd Bennett menehtyi keväällä 1928 vain 37-vuotiaana. Kuolinsyy oli lentokoneen maahansyöksyn yhteydessä saatu keuhkokuume.
Richard E. Byrd (1888–1957) jatkoi tutkimusmatkailu- ja ilmailusaavutusten parissa lentäen muun muassa Balchenin kanssa Atlantin yli hieman Charles Lindberghin jälkeen 1927. Erityisen paljon Byrd tutki Antarktista. Hän saavutti Yhdysvaltojen laivastossa kontra-amiraalin arvon.