Metsäteollisuuden menestystarina voi toistua datakeskuksissa, arvioi alan toiminnanjohtaja

Talous

Suomen datakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Poikola arvioi, että Suomella on poikkeukselliset valtit kansainvälisessä kilpailussa datakeskusinvestoinneista.

Suomessa on puhdasta ja edullista energiaa ja sähköverkkoon liittyminen on nopeaa.

– Suomessa sähköliittymän saa suhteellisen nopeasti, alle kolmessa vuodessa, kun jossain Keski-Euroopassa se voi kestää seitsemän, kahdeksan vuotta, Poikola sanoi tiedotustilaisuudessa.

Datakeskusten kestävyys on myös merkittävä tekijä. Siinä mitataan esimerkiksi energiatehokkuutta, uusiutuvan energian osuutta, vedenkulutusta ja hukkalämmön hyödyntämistä. 

– Suomi on näissä EU:n toiseksi paras tai paras.

Yksi 100 megawatin datakeskus on noin miljardin euron rakennushanke, jonka päälle tulevat vielä 2–4 miljardin euron laiteinvestoinnit.

Poikola arvioi, että rakennushankkeiden kotimaisuusaste on nyt noin 30–50 prosenttia.

Datakeskusyhdistys pitää datakeskuksia yhtenä Suomen talouden nopeimmin kasvavista kivijaloista.

Sadan megawatin hanke tuo Suomeen useita satoja miljoonia euroja uutta investointirahaa, joka jää paikallisille toimijoille, Poikola kertoi.

Hänen mukaansa tällainen laitos työllistää pysyvästi noin 200 henkilöä, mutta rakennusvaiheessa työntekijöitä on tuhansia.

Lisäksi investoinnit vahvistavat suomalaista teknologiateollisuutta, sillä yritykset kuten Nokia, Wärtsilä ja ABB saavat niistä tärkeitä tilauksia sähköistykseen ja tietoliikenteeseen liittyen. 

Poikola vertaa tilannetta metsäteollisuuden menestystarinaan, sillä metsäteollisuuden ympärille syntyi vahva konepajateollisuus.

– Tässä on ihan sama tarina, joka voi toistua, hän sanoi.

Datakeskukset käyttävät tällä hetkellä reilut kaksi prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta, mutta osuuden odotetaan kasvavan 5–6 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä, Poikola kertoi.

Suomeen on suunnitteilla 18 suurta datakeskusta, joita kannattaa Poikolan mukaan seurata.

– Meilläkään yhdistyksenä ei ole mitään salaista arkkua, josta tietäisimme yksittäisten toimijoiden investointisuunnitelmista. Pitkälti olemme julkisen tiedon varassa.

Poikolan mukaan on ymmärrettävää, että sähkön hinnan nousu huolestuttaa kansalaisia. Hän kuitenkin sanoo, että Suomessa sähkö ei ole kovin kallista.

– Ostovoimakorjattuna Suomessa on Euroopan kolmanneksi halvin sähkön hinta kuluttajille, hän kertoi.

Suomessakin on käytetty varoittavana esimerkkinä Irlantia, jossa datakeskusten osuus sähkönkulutuksesta oli toissavuonna jopa 22 prosenttia.

Poikolan mukaan vertailuun ei ole syytä, sillä Suomen sähköverkon kokonaiskapasiteetti on kolminkertainen Irlantiin verrattuna.

– Suomi ei ole millään tavalla samassa tilanteessa Irlannin kanssa, eikä ole menossakaan sinne.

Poikola sanoo, ettei datakeskusten määrän kasvu jatku Suomessa loputtomiin, sillä pullonkaulaksi muodostuvat sopivat tontit.