"Korsuhenki" koetuksella – keskusta paheksui hallituksen sooloilua ydinaselinjauksissa

Ydinaserajoitteet

Eduskunnassa ei näytä syntyvän laajaa parlamentaarista yksimielisyyttä Suomen ydinpelotepolitiikasta.

Vaikka lainmuutokselle ydinasekiellon poistosta löytyy melko laajaa ymmärrystä, hallituksen tapa toimia merkittävän turvallisuuspoliittisen linjauksen valmistelussa saa kritiikkiä koko oppositiolta.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) perusteli lähes 40 vuotta vanhan ydinasekiellon purkamista muuttuneella turvallisuusympäristöllä ja Suomen Nato-jäsenyydellä. Häkkäsen mukaan nykyinen lainsäädäntö ei vastaa liittokunnan jäsenyyden vaatimuksia.

– Jokainen julkituotu rajoite heikentää pelotteen uskottavuutta ja auttaa vastustajaa suunnittelemaan ja mitoittamaan toimensa liittokunnan heikkoihin kohtiin, Häkkänen painotti esittelypuheenvuorossaan.

Keskustan edustajat esittivät kovaa kritiikkiä esityksen valmistelutavasta ja prosessin viivästymisestä. Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola ihmetteli, miksi hallitus toi esityksen eduskuntaan vasta nyt, kolme vuotta Nato-jäsenyyden alkamisen jälkeen.

– Tämä kolme vuotta on ollut aikaa tämä tuoda, ja sitten tämä prosessi meni niin, että käytännössä tämä tuotiin kokoomuksen päätöksellä tänne meille eduskuntaan juurikaan informoimatta siitä tarkemmin muita puolueita, Savola arvosteli.

Savola muistutti pitkästä parlamentaarisesta perinteestä.

– Meillä puolustusvaliokunnassa puhutaan paljon korsuhengestä, siitä, että asioita valmistellaan yhdessä, hän opasti.

Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen piti valitettavana, että näin vakavassa asiassa on ajauduttu tällaiseen tilanteeseen. Kurvinen vahvisti kuitenkin, että keskusta tukee rajoitteiden poistamista ”pahimman päivän varalta”.

Keskustan Jouni Ovaska arveli puolustusministerille kertyneen hieman korjausvelkaa suhteessa eduskuntaan.

– Erityisesti tässä prosessissa, jos ajatellaan, että toimintanne on heikentänyt toisaalta parlamentarismia mutta toisaalta se on heikentänyt myöskin valtioneuvoston ja eduskunnan luottamussuhdetta näin vakavassa asiassa kuin tämä on.

Ovaskan mukaan helpommalla olisi varmasti päästy, jos prosessi olisi hoidettu paremmin ja katsottu asiaa yhtenä ulko- ja turvallisuuspoliittisena kysymyksenä, johon koko parlamentti yhdessä hakee ratkaisua. Hän arveli, että SDP:stä voisi kuitenkin olla vielä haettavissa esitykselle tukeakin.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen näki kuitenkin, että kaikkien ydinaserajoitteiden poisto on kauaskantoinen muutos Suomen ydinasedoktriinissa ja tekee poikkeuksen muista Pohjoismaista, joilla kaikilla on ydinaseisiin liittyviä rajoitteita myös lain tasoisissa dokumenteissa.

– Kun te olette nyt tuomassa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon julistuksen, jossa asetetaan tiettyjä rajoitteita, niin jos te olette niin tosissanne sen julistuksen kanssa, niin minkä vuoksi näitä julistuksessa mainittavia rajoitteita ei voitaisi laittaa lain tasoiseksi tähän ydinenergialakiin?

Jyrkintä vastarintaa edustavan vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho varoitti Suomen täysivaltaisuuden murenemisesta.

– Jos täyskielto kumotaan, Yhdysvallat voi niin päättäessään tuoda Suomeen ydinaseita, Yrttiaho näki.

Hallituspuolueiden edustajat puolustivat kiireellistä tarvetta lakimuutokselle. Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Jani Mäkelä korosti, että oikeusvaltiossa rajoitteet on poistettava myös lainsäädännöstä, jotta varautuminen on mahdollista.

– Suomi on sellainen maa, jossa lakeja noudatetaan myöskin poikkeusoloissa ja jopa sotatilanteen aikana , Mäkelä muistutti ja piti lakimuutosta täysin välttämättömänä.

Puolustusministeri Häkkänen piti SDP.n muutosesityksiä Suomen puolustuskykyä ja Naton yhteistä ennaltaehkäisevää pelotetta heikentävinä.

– Sen takia emme ole niihin voineet suostua, hän totesi.

Lain muuttamiseen tarvittiin Häkkäsen mukaan kolme vuotta siksi, että Suomi pääsi mukaan Naton ydinasepolitiikkaan vasta täysjäsenyyden myötä. Samassa yhteydessä Nato on alkanut kehittämään ydinasepolitiikkaansa aivan uudella tavalla vastaamaan toimintaympäristön uhkia.

Häkkänen korosti, että kyse on ennaltaehkäisevän suojan maksimoinnista naapurin sotilaallista aggressiota vastaan.

– Siitä tässä on kyse, ei ideologisista hankkeista, ainakaan hallituspuolueille ei ole kyse ideologisista hankkeista.

Häkkäsen mukaan kaikki asialliset argumentit on käyty läpi, ja lakiesitys on ollut julki kahdeksan viikkoa.

– Sitä ennen viikon verran käytiin parlamentaarisesti tätä läpi. Valitettavasti se vuoti aika nopeasti julkisuuteen, ja tiesimme siinä vaiheessa, että kun tämä asia vuotaa julki, valtionjohdolla pitää olla itsellään kanta, koska Venäjä aloittaa myös vaikuttamaan asiaan. Eli emme voi käynnistää lainvalmisteluhanketta, jos meillä olisi kanta, että lainvalmisteluhanketta ei tarvita.

Häkkänen sanoi kantavansa vastuun prosessin johtamisesta, mutta valittu tie oli hänen mielestään pienin paha.

– Piti olla kanta pohjalla, jotta käytännössä voidaan osoittaa, että valtiolla on mietitty kanta tähän asiaan. Eihän muuten koko hanketta olisi käynnistettykään.

Häkkäsen mukaan rajoitteita ei kirjata lakiin, koska asiaan halutaan jättää tiettyä epämääräisyyttä.

– Tässä ydinkysymys on se, että suomalainen lainsäädäntötapa määrittää pilkuntarkkaan kaikki eri tilanteet, toimivaltuudet, kaikki muut ja ydinasepolitiikasta ei haluta kertoa naapurille ihan kaikkea, hän perusteli.