Ovatko ydinaserajoituksiin esitetyt muutokset linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa vai eivät? Näin arvioivat tutkijat

Hallituksen esitysluonnos ydinaserajoitusten poistamisesta ydinenergialaista on tuonut julkisuuteen ristiriitaisia viestejä siitä, lähentävätkö vai erottavatko muutokset Suomea muiden Pohjoismaiden ydinasepolitiikasta.

Sekä hallitus että presidentti Alexander Stubb sanovat, että ydinenergialakiin esitetyillä muutoksilla Suomi tulisi asiassa samalle linjalle muiden Pohjoismaiden kanssa. Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on puolestaan sanonut, että esitys irrottaisi Suomen Pohjoismaiden pitkän linjan ydinasepolitiikasta.

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhempi tutkija Matti Pesu sanoo STT:lle molempien osapuolien olevan asiasta tavallaan oikeassa.

– Ei Pohjoismailla eikä millään muulla Nato-maalla ole ollut vastaavaa lainsäädäntöä kuin Suomessa. Siinä mielessä hallitus on oikeassa, Pesu sanoo.

Toisaalta muut Pohjoismaat ovat kuitenkin tehneet erilaisia poliittisia linjauksia ydinaseista. Esimerkiksi Tanska ja Norja eivät salli rauhan aikana ydinaseita alueelleen.

– Jos ja kun tämä hallituksen esitys menee läpi, eikä hallitus tee mitään vastaavia linjauksia, niin sitten Suomi on eri linjassa muihin Pohjoismaihin nähden, sanoo Pesu.

Nykyisin ydinenergialaki ja rikoslaki sanovat, että ydinräjähteiden maahantuonti, valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty.

Ydinräjähteisiin liittyvät rajoitukset aiotaan esityksessä poistaa ydinenergialaista. Sen sijaan rikoslaissa rajoitteet säilyisivät, paitsi silloin kun ne liittyvät Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (Sipri) ydinaseisiin erikoistunut vanhempi tutkija Tytti Erästö sanoo STT:lle, että hallitus on tavallaan oikeassa argumentoidessaan, että Suomi lähestyy päätöksellä muiden Pohjoismaiden linjaa ydinaseista.

Erästö toteaa, että Tanska ja Ruotsi ovat nyt höllänneet omaa ydinasepolitiikkaansa liittymällä mukaan Ranskan ydinpelotesuunnitelmaan.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi maanantaina maan tekevän yhteistyötä Ruotsin, Tanskan, Saksan, Belgian, Kreikan, Britannian, Puolan ja Hollannin kanssa. Yhteistyö liittyy Ranskan suunnitelmaan ydinpelotteen kasvattamisesta.

Toisaalta Norja ja Islanti eivät ole suunnitelmassa mukana. Myös Islannissa ydinaseita koskeva lainsäädäntö on Suomen tavoin tiukka.

Erästö sanoo kuitenkin olevansa hyvin kriittinen esitettyjä lainsäädännön muutoksia kohtaan.

– Olisi hyvä kysyä, että onko viiteryhmäpolitiikka aina hyvä Suomen politiikalle. Jos muut tekevät huonoja päätöksiä, pitääkö Suomen tehdä perässä, Erästö kysyy.

Erästön mukaan hallituksen esitys avaisi oven sekä ranskalaisten että amerikkalaisten ydinaseiden tuomiselle Suomeen.

– Natossa on ollut aiemmin puhetta, että ehkä kriisin aikana amerikkalaisia taktisia ydinaseita voisi liikutella ympäri Eurooppaa, jotta olisi vaikeampi iskeä yhteen kohteeseen sodan aikana.

Tämä sekä ajatus mahdollisesta F-35-hävittäjien sertifioinnista ydinaseiden kuljettamiseen vaikuttivat Erästön mukaan olevan viimeksi ydinenergialakia koskeneen keskustelun taustalla. Kuitenkaan Yhdysvallat ei tuolloin tuntunut olevan kovin kiinnostunut asiasta.

– Oletan, että nyt hallituksen lakiesityksen taustalla on Ranskan uusi suunnitelma ydinasepelotteen jakamisesta ja se, että hallitus haluaisi olla siinä mukana, Erästö sanoo.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan lakiesityksestä huolimatta Suomi ei tavoittele ydinasetta alueelleen eikä tällaista ole Natossa suunnitteilla. Häkkänen on lisäksi kiistänyt, että hallituksen esitys liittyisi Ranskan ydinpelotepuheeseen tai käynnissä olevaan julkiseen keskusteluun ydinpelotteesta.

Upin Pesu sanoo, että lainsäädännön muutokset voisivat periaatteessa sallia esimerkiksi Yhdysvaltojen sijoittavan ydinaseita Suomeen, mikäli näin Natossa sovittaisiin. Hän pitää tätä kuitenkin erittäin epätodennäköisenä.

Pesun näkemyksen mukaan hallituksen esittämät muutokset ovatkin lähinnä erilaisten teoreettisten esteiden poistamista.

– Naton suunnittelutoiminnalle Suomen lainsäädäntö on voinut olla jonkinlainen päänvaiva, vaikka Nato-maat eivät ole toisiaan lainsäädännöstään millään tavalla painostaneet, hän sanoo.