Iranin hallinto on vakavassa paikassa – "Vaikea kuvitella paluuta normaaliin nykyhallinnon aikana"

Iranin nykyhallinto on suurimmassa kriisissä pitkään aikaan. Suomen entinen Iranin-suurlähettiläs ja nykyinen Lähi-idän ja Persianlahden teemasuurlähettiläs Harri Kämäräinen näkee, että Iranin nykyhallinnon päivät ovat luetut.

– Kyllähän tämä on hyvin vakava paikka Iranin hallinnolle, Kämäräinen sanoo STT:lle.

– Milloin hallitus tai hallinto romahtaa, sitä on vaikea ennustaa. Tilanne on hallinnon kannalta tällä hetkellä sellainen, että olisi vaikea kuvitella, että tästä palataan enää normaaliin nykyhallinnon aikana.

Kämäräinen sanoo, että kuolonuhrien määrässä mitattuna tilanne on vaikein sitten Iranin 1970-luvun lopun vallankumouksen, jolloin shaahi syöstiin vallasta. Keskiviikkoon mennessä nykyisissä protesteissa oli kuollut tiettävästi ainakin yli 2 600 ihmistä, kertoi ihmisoikeusjärjestö HRANA.

Norjassa toimiva IHR-järjestö sanoi yli 3 400 mielenosoittajan kuolleen Iranissa sen jälkeen, kun hallinnon vastaiset mielenosoitukset alkoivat joulukuun lopussa.

Mahdollisen vallan vaihtumisen arviointi on myös Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorista Hannu Juusolasta vaikeaa etenkin, kun kokonaiskuva tilanteesta ei ole tiedossa.

Maan verkkoyhteydet ajettiin alas viime viikolla, ja ne olivat ainakin vielä keskiviikkoiltapäivänä poikki, joten kokonaiskuvan arvioiminen on ollut vaikeaa. 

– Olisin varovainen ennusteissa, että vallan vaihtuminen olisi vääjäämätöntä, Juusola sanoo STT:lle.

Hän sanoo olevan mahdollista, että järjestelmä romahtaa täysin, mikä voisi johtaa kaaokseen.

– Iranin väestö on hyvin jakautunut, ja siellä on kilpailevia tahoja. On valitettavasti hyvin mahdollista, että ne alkaisivat taistella vallasta. Ei pelkästään poliittisesti vaan myös aseellisesti, Juusola sanoo.

Toinen vaihtoehto Juusolasta on se, että järjestelmän sisällä tapahtuisi vallanvaihto. Yksi vaihtoehto vallanvaihdolle voisi olla sotilasvallankaappaus.

Yhdysvallat on uhannut puuttua Iranin tilanteeseen. Iran on aiemmin ilmaissut kiinnostuksensa neuvotella Yhdysvaltain kanssa.

Juusola näkee, että on hyvin todennäköistä tai vähintäänkin mahdollista, että Yhdysvallat tekisi jonkinlaisen iskun Iraniin. Juusola ei usko, että toimi olisi kuitenkaan laajamittainen operaatio Iranissa.

Jos Yhdysvallat iskisi Iraniin, on mahdollista, että Iran tekisi jonkinlaisia vastaiskuja tai -toimia. Kämäräinen sanoo, että Iranin kykyä vastata iskuihin ei tulisi aliarvioida.

Vastatoimien kohteena voisivat olla yhdysvaltalaiset sotilaskohteet Persianlahdella. Toisaalta ne voisivat Juusolan mukaan kohdistua esimerkiksi öljyntuotantoon Persianlahdella tai mahdollisesti Israeliin.

– Öljy on edelleen sellainen luonnonvara, jonka hinnanvaihtelut ja saatavuus heijastuvat hyvin laajalle ympäri maapalloa ja kansainväliseen talouteen, Kämäräinen sanoo.

Iran voisi estää öljynkuljetukset Hormuzinsalmella. Kämäräinen muistuttaa, että Hormuzinsalmen kautta kulkee viidesosa maailman öljystä. 

Keskiviikkona uutisointiin, että Yhdysvallat vetää henkilöstöään sotilastukikohdista Lähi-idässä mahdollisen Iran-iskun vuoksi. Iranin ilmatila on suljettu lähes kaikilta lennoilta.

Juusola näkee, että Iranin hallinnon kaatuminen olisi Israelin kannalta merkittävän positiivinen asia. Vallan vaihtuminen voisi mahdollisesti hyödyttää myös Turkkia ja Saudi-Arabiaa. Olennaista alueellisten dynamiikkojen pohtimisessa on kuitenkin se, millainen mahdollinen vallan vaihtuminen olisi.

Juusola sanoo, että jos vallanvaihto olisi rauhanomainen ja johtaisi siihen, että Iran ikään kuin maltillistaisi alueellista politiikkaansa, siitä hyötyisi mahdollisesti koko alue. Toisaalta Juusola näkee kaoottisessa vallanvaihdossa potentiaalisia isoja uhkakuvia.

Vallan vaihtuminen voisi vaikuttaa positiivisesti iranilaisten elämään, jos ajatuksena on esimerkiksi demokratisoituminen ja talouspakotteiden purkaminen, Juusola pohtii. Toisaalta pitkäaikainen valtatyhjiö, valtataistelu tai jopa sisällissota johtaisi tilanteen huononemiseen.