Keskustaan on tänä vuonna liittynyt ennätysmäärä uusia jäseniä – puoluesihteeri kertoo edessä olevasta järjestöuudistuksesta
Keskustaan on kuluvan vuoden aikana liittynyt ennätysmäärä uusia jäseniä.
Vuoden aikana liittyneiden jäsenten määrä on ainakin uuden ajan ennätys keskustan historiassa. Tämä tarkoittaa tilastoituja viimeistä kymmentä vuotta, mutta luultavasti selvästi pidempääkin ajanjaksoa.
Asiasta kertoo puoluesihteeri Antti Siika-aho. Tarkempaa lukumäärää hän ei paljasta ennen keskustan tulevana viikonloppuna Lappeenrannassa kokoontuvaa puoluevaltuustoa, mutta hän toteaa määrän olevan ”huomattava”.
Siika-aho selittää jäsenryntäystä etenkin kolmella pääasialla.
– Yksi on se, että keskusta on nyt puheenjohtaja Antti Kaikkosen johdolla kyennyt tarjoamaan omaa vaihtoehtoaan paremmaksi suunnaksi Suomelle. Se näkyy siinä, että ihmiset ovat meistä kiinnostuneita, puoluesihteeri kertoo Suomenmaalle.
– Toisena ovat viime kevään kunta- ja alueavaalit, jolloin keskusta onnistui ennakko-odotuksista huolimatta kokoamaan erittäin vaikuttavan ja monipuolisen ehdokaslistan. Uusissa jäsenissä on runsaasti tuolloin ehdolla olleita sekä uusia kunta- ja aluepäättäjiä.
Kolmas asia on keskustan järjestöväen ahkerointi.
– Järjestöaktiivit eli vapaaehtoiset ovat ryhtyneet tekemään töitä määrätietoisesti. He ovat houkutelleet mukaan ja ovat saaneet pidettyä mukana uusia ja olemassaolevia jäseniä, Siika-aho kertoo.
Jäsentulva tarkoittaa myös sitä, että tulijat pitää pitää mukana ja vaikuttamisen paikkoja tarjota. Jäsenyys on voitava kokea merkitykselliseksi. Tähänkin keskustalla on sapluunat.
Aktiivijäsenet ovat ottaneet aiempaa vahvemmin tehtäväkseen tekemisen tapojen ja toimintakulttuurin muutoksia omilla alueillaan uuden ajan jäsenet mielessään, puoluesihteeri kertoo.
Puolueen tasolla seuraava suurempi askel ovat koulutukset.
Vuosi sitten syksyllä puolue käynnisti tulevaisuusakatemian. Se on mittava koulutus- ja valmennusohjelma, jossa keskusta kouluttaa muun muassa jäsenhankintaan, vaalikampanjoimiseen, järjestön vapaaehtoistoimijoiden aktivoimiseen ynnä muuhun.
– Olemme puolueessa alkaneet aivan uudella otteella kouluttaa ja valmentaa ihmisiä, Siika-aho toteaa.
– Haluan tässä nostaa framille myös ensi tammi–helmikuun taitteessa Vantaalla pidettävät keskustapäivät, jotka avaavat keskustan 120-vuotisjuhlavuoden. Päivien aikana koulutamme ja valmennamme aktiivejamme järjestötoimintaan, poliittisesti kuumiin teemoihin ja toimimaan nykyaikaisin välinein paikallisella, alueellisella ja valtakunnan tasolla.
Keskustan toiminnassa tullaan kiinnittämään katsetta myös vaikeisiin alueisiin uudella otteella. Näillä alueilla on puoluesihteerin sanoin ”eniten voitettavaa”.
– Keskustan toiminta on tietenkin paikallisella tasolla erittäin hyvää ja toimivaa monissa paikoin, mutta samalla kaikkien täytyy auttaa ja tukea etenkin niitä alueita, joilla on vaikeinta, Siika-aho korostaa.
– Olemme käynnistämässä useita projekteja muun muassa paikallisen politiikan aiheiden ympärille ja toteutamme uusilla tavoilla kaupunkitoimintaamme. Uusia suomalaisia on tarkoitus tavoittaa ja messuilla näkyä. Tätä tehdään yhteistyössä puoluetoimiston ja paikallistoimijoiden välillä.
Vuonna 2026 keskusta tulee satsaamaan yleiseen ilmeeseensä ja panostaa markkinointiin ja viestintään täysin uudella tavalla.
– Tekoäly tulee keskeiseksi osaksi keskustan paikallisenkin tason toimintaa, puoluesihteeri paljastaa.
Vaikka kaikki tämä kuulostaa tehokkaalta ja mukaansatempaavalta uuden ajan kansanliikkeen nousulta, taustalla on myös se toinen todellisuus.
– Tiedämme kaikki sen, että niin keskustassa kuin muissakin isoissa puolueissa jäsenkunta ikääntyy vauhdilla.
– Se harvenee pikkuhiljaa niin keskustassa, kokoomuksessa kuin sosiaalidemokraateissakin. Jäsenkunnan ikärakenne painottuu kaikissa ihmisiin, jotka ovat syntyneet suurten ikäluokkien aikaan tai 1950-luvulla ja tulleet politiikkaan 1970-, 1980- tai 1990-luvulla, Siika-aho muistuttaa.
Koko 2010- ja 2020-luvun ajan tämä joukko on hiljalleen harventunut. Tämä haastaa tekemään asiat uudella tavalla.
– Keskustan järjestörakenne on ollut erittäin toimiva ja palvellut poliittisia tavoitteitamme näihin vuosiin asti oivallisesti. Mutta vaikka viimeisten 15–20 vuoden ajan jäsenmäärä on laskenut, järjestörakenne on säilynyt jotakuinkin samanlaisena. Suurista puolueista olemme ainoa, joka ei ole uudistanut järjestöllistä rakennettaan mittavissa määrin, Siika-aho sanoo.
Järjestöuudistuksesta ei tule kaikkea toimintaa hallitseva urakka, mutta sitä viedään eteenpäin askel kerrallaan.
– Tavoitteeni on se, että näiden lähivuosien aikana järjestörakennetta uudistetaan askel askelelta niin, että se palvelisi jatkossakin kaikkialla Suomessa, mutta myös niin, että samalla on mahdollista käydä vaaleja ja menestyä niissä tulevina vuosina, puoluesihteeri Antti Siika-aho painottaa.
– Tulemme väistämättä tekemään päätöksiä puolueen sisäisen organisaation, rahoituksen ja talouden rakenteiden muuttamiseksi ja koko keskustayhteisön työtehtävien rakentamiseksi uudelleen niin, että yhä useammin jaamme työtä ja tuemme toisiamme, olimmepa missä päin Suomea tahansa.
Tämä tarkoittaa myös sääntöjen uudistamista ja monien rakenteiden purkamista. Tämä tulee koskemaan kaikkia puolueen tasoja ja elimiä.
Pyrkimys on puoluesihteerin mukaan se, että mahdollisimman moni kokisi muutokset niin, että ne palvelevat omaa toimintaa.
– Kaiken takana johtoajatuksena on, että olemme keskustana tulevaisuudessakin suomalaisia yhdistävä kansanliike. Emme ole vain vaaleja varten oleva apparaatti vaan paljon enemmän. Tästä tulemme pitämään kiinni. Muuten meidän puolueemme luonne muuttuisi joksikin muuksi.