Eppu Normaali lopettaa esiintymiset – yhtye ehtii 50 vuoden ikään
Suomalaisten suosiossa vuosikymmeniä pysynyt yhtye Eppu Normaali lopettaa esiintymiset. Yhtyeen jäähyväiskiertue päättyy elokuussa Tampereen Ratinan stadionille, kertoi pr-toimisto tiedotteessa torstaina.
Sitä ennen yhtye esiintyy akustisilla konserttisalikeikoilla alkuvuonna ja Helsingissä Töölön jalkapallostadionilla kesäkuussa. Eppu Normaali nähdään myös kesäfestivaaleilla ympäri maan.
Eppu Normaali ehtii urallaan 50 vuoden ikään. Yhtye kertoo nyt haluavansa lopettaa keikkailun, kun sen jäsenet ovat vielä terveitä, hyviä ja onnellisia.
Bändi järjesti torstaina tiedotustilaisuuden uutisensa tiimoilta. Tilaisuuden juontanut ex-uutisankkuri Matti Rönkä tiivisti asian muotoon ”Eppu Normaali lopettaa julkiset esiintymiset”. Muotoilu voisi avata mahdollisuuden esimerkiksi sille, että Eput saattaisivat vielä levyttää.
Alkuvuoden konserttisalikiertue vierailee 14 paikkakunnalla ajalla 28.1.–7.3. Eppujen esiintymiset kesän festivaaleilla julkistetaan myöhemmin. Areenakonsertit soivat Töölön jalkapallostadionilla 6. kesäkuuta sekä Tampereen Ratinassa 8. elokuuta.
Lipunmyynti jäähyväiskonsertteihin alkaa Lippu.fi:ssä tiistaina 28. lokakuuta.
Eppu Normaalin tunnetuimpiin kappaleisiin lukeutuu Murheellisten laulujen maa. Vaikka laulu oli alun perin tehty parodiaksi ja Epuilla oli positiivisemmatkin laulunsa, Murheellisten laulujen maa tiivisti yhtyeen kestosuosion syyt. Eppujen mollipitoinen ja usein surumielinen musiikki löysi Suomen ja suomalaisuuden.
Eppu Normaalin tie huipulle oli varsin poikkeava. Bändi aloitti punkrockin niin kutsutulla räkäisellä kätkätyksellä, mitä kuultiin debyyttisinglellä Poliisi pamputtaa taas ja esikoisalbumilla Aknepop.
Yhtyeen kaupallinen ja taiteellinenkin potentiaali alkoi avautua kakkosalbumilla Maximum Jee & Jee. Levyn slovari Njet njet kelpasi jo Juice Leskisen keikkasettiin konkarin hatunnostoksi Tampereen – tai tarkemmin sanoen Ylöjärven – uusille rockaatelisille.
Eppujen alkutaival tuotti useita hittejä, kuten Puhtoinen lähiöni ja Suomi-ilmiö, mutta vuoden 1981 albumilla Cocktail Bar tuli pohjakosketus.
Siirtyminen melodisempaan suuntaan ja hitaampaan tempoon avasi umpisolmun seuraavalla albumilla Tie vie. Tuolloin syntyi se Eppu Normaali -sointi, joka on viehättänyt pysyvästi Suomen kansaa ja pitänyt yllä Eppujen isoa suosiota pitkien levytys- ja keikkataukojen yli.
Eppu Normaalin kultakauteen osui esimerkiksi pitkäsoitto Kahdeksas ihme (1985), jolta lohkaistiin hittisinglet Kitara, taivas ja tähdet sekä Vuonna ’85.
Tuossa vaiheessa Eput julkaisivat albumeita rivakkaan tahtiin, ja niiltä soivat radiossa niin tuolloin kuin yhä edelleenkin esimerkiksi Nyt reppu jupiset riimisi rupiset, Tahroja paperilla sekä Näin kulutan aikaa. Yhtyeellä oli varaa jättää pois varsinaisilta albumeiltaan jopa sellainen helmi kuin Lensin matalalla 2.
1980-luvun lopulle tultaessa Eppujen levytystahti hidastui. Tähän taisi viitata myös vuoden 1993 albumin nimi Studio Etana.
Myöhemmin Eput ovat levyttäneen harvakseltaan ja lähteneet kiertueelle omaan tahtiinsa, kun siltä on tuntunut.
– Olemme kulkeneet pitkän matkan tanssilavojen pikkulavoilta isoille areenoille. Punk ja Yäk -biiseistä poppiin. Se on sisältänyt kaikenlaista, mutta aina olemme halunneet tehdä kaiken omalla tavallamme, yhtye kiteyttää tiedotteessaan.
Torstain infotilaisuudessa taisi tulla julki vähemmän tunnettu puoli Eppu Normaalin pitkän uran taustalta. Konkariyhtyeet monesti alkavat inhota harjoittelua. Näin ei ole käynyt Epuille.
– Me ollaan kovia treenaamaan. Tykkäämme treenata, solisti ja sanoittaja Martti Syrjä kertoi.
Kitaristi ja lauluntekijä Mikko Syrjä säesti toteamalla, että on parempi harjoitella vähemmän kerrallaan kuin urakalla. Eput ovatkin viitanneet kintaalla neuvoille ja hoputukselle: yhtye on tehnyt kaiken jääräpäisesti omaan tahtiinsa.
Eppu Normaali on myynyt noin kaksi miljoonaa levyä ja saanut niistä liki 50 jalometallilevyä.